Rakentamisen ympäristövaikutukset - uuden rakentamislain vaikutukset puurakentamisen näkökulmasta.

Abstract

Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Rakentamista halutaan viedä vähähiilisempään suuntaan uuden rakentamislain voimin, jolla tuodaan ilmastonmuutoksen torjunta ja kiertotalouden kehittäminen osaksi rakentamisen säädösohjausta. Uuden rakentamislain uskotaan vaikuttavan puurakentamisen lisääntymiseen positiivisesti, sillä puuta pidetään ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina verrattuna esimerkiksi betoniin.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin rakentamisen ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana alkaen rakennusmateriaalien valmistuksesta ja päättyen rakennuksen purkamiseen. Vertailua tehtiin puu- ja betonikerrostalojen välillä. Jokaisesta elinkaaren vaiheesta tarkasteltiin erikseen, kuinka puun valinta rakennusmateriaaliksi vaikuttaa kunkin elinkaaren vaiheen hiilidioksidipäästöihin eli hiilijalanjälkeen. Lisäksi opinnäytetyössä käytiin läpi aiempien puu- ja betonikerrostalojen hiilijalanjälkivertailuja ja analysoitiin niiden tuloksia.

Opinnäytetyön tuloksina saatiin tiivis paketti rakentamisen ympäristövaikutuksista, sekä rakennusmateriaalien, erityisesti puun vaikutuksista rakennuksen hiilijalanjälkeen koko sen elinkaaren aikana, sekä myös rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Työssä tarkasteltiin myös puun ominaisuuksia rakentamisen kiertotalouden, elinkaariajattelun ja hiilikädenjäljen näkökulmista, mitkä ovat myös oleellinen osa uutta rakentamislakia. Koko rakennuksen elinkaarta tarkastellessa puukerrostalon hiilijalanjälki jää poikkeuksetta alhaisemmaksi kuin betonikerrostalon, mutta voiko puuta väittää ylivoimaiseksi rakennusmateriaaliksi, kun otetaan huomioon uuden rakentamislain rakentamisen ympäristövaikutuksiin liittyvät lakipykälät