Harjoitusta ja hätätilanteita. : Hoitohenkilökunnan elvytystiedot perusterveydenhuollossa.

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erään perusterveydenhuollon yksikön hoitohenkilökunnan elvytystietoja. Työn tavoitteena oli selvittää elvytystietojen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Työn tarkoituksena oli saada kuva elvytystiedoista elvytyskoulutuksen kehittämiseksi jatkossa.

Aiempien tutkimusten mukaan hoitajien elvytystiedoissa Suomessa on paljon puutteita. Säännöllisen elvytyskoulutuksen on kuitenkin todettu parantavan elvytystietoja ja -osaamista merkittävästi. Myös kokemus todellisesta elvytystilanteesta, oma opiskelu ja uusimpiin elvytyssuosituksiin tutustuminen ovat tutkimuksissa korreloineet positiivisesti elvytystietojen ja -osaamisen kanssa.

Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kvantitatiivisena poikittaistutkimuksena. Aineistonkeruu tapahtui strukturoidun Webropol-kyselyn avulla. Tulokset analysoitiin ja niistä tarkasteltiin prosenttijakaumia.

Tähän työhön osallistuneet hoitohenkilökunnan jäsenet hallitsivat elvytystiedoista parhaiten elvytystoimenpiteiden teoreettisen järjestyksen, ventilaation ja lääkehoidosta adrenaliinin antamisen. Haastavimpia olivat elottomuuden tunnistaminen, paineluelvytys ja rytmihäiriöiden lääkehoito. Rytmien tunnistaminen EKG-käyrästä sujui melko hyvin. Defibrillaatioon liittyvistä kysymyksistä osa sujui hyvin ja osassa oli haasteita. Tulokset ovat osittain yhtenevät aiempien tutkimustulosten kanssa. Tässä tutkimuksessa esiintyi jonkin verran vanhojen elvytyssuositusten mukaisia vastauksia.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yksikössä jatkossa elvytyskoulutuksien suunnittelussa. Tutkimuksessa saatiin myös kehitysehdotuksia elvytyskoulutuksille ja palautetta aiemmista koulutuksista.

ABSTRACT

In this Bachelor’s thesis the resuscitation knowledge of the nursing personnel was studied in a basic healthcare unit. The aim of the thesis was to find out the strenghts and weaknesses of the resuscitation knowledge. The objective of thesis was to get information on resuscitation knowledge to be able to improve the resuscitation exercises.

Previous studies show that resuscitation knowledge of the nursing personnel in Finland has many weaknesses. However, with regular resuscitation exercises the resuscitation knowledge has been improved remarkably. Also experiences of the actual resuscitation situation, studying and becoming acquainted with the latest resuscitation guidelines have improved the resuscitation knowledge.

The study was put into practice as a quantitative transverse study. Collecting the material was done as a structured Webropol survey. The results were analyzed and percentages were examined.

The answerers managed in naming the resuscitation phases in order, ventilation and medical treatment (adrenalin) quite well. The most challenging parts were recognition of the lifelessness, pressure resuscitation and medical treatment of arrhythmias. Naming the rhytms in EKG the answerers managed quite well. The questions of defibrillation went well but some of them were challenging. The results are partly similar to earlier studies. In this study some of the answers were convergent to previous resuscitation guidelines.

The results of this thesis can be used in planning the resuscitation exercises of the unit. Some suggestions were also given to improve the exercises.