Migreenipotilaiden oiresovelluksen kehittäminen
Meriläinen, Miia (2024)
Meriläinen, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826893
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaiseksi migreenipotilaat kokevat Soenia® Medical Diaryn käytön. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantaja BrainCare Oy:lle kuvaus oiresovelluksen käyttäjäkokemuksista ja kehitysehdotuksista, joiden avulla oiresovellus voisi vastata paremmin migreenipotilaiden tarpeisiin.
Tutkimusstrategiaksi valittiin laadullinen tapaustutkimus, sillä tarkastelun kohteena olivat yksittäisen käyttäjäryhmän kokemukset kehitteillä olevan oiresovelluksen testiversiosta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja käytettävyystestejä. Aineistonkeruu toteutettiin noin kuukauden käyttöjakson aikana, jolloin viisi migreenipotilasta sai oiresovelluksen käyttöönsä. Teemahaastattelut ja käytettävyystestit järjestettiin yksilötapaamisissa kolmesti noin kahden viikon välein etäyhteydellä Teamsin kautta. Syvällisemmän ymmärryksen saamiseksi käytettävyystesteissä hyödynnettiin ääneen ajattelun menetelmää. Käyttäjäkokemukseen liittyvä aineisto analysoitiin teorialähtöisesti ja migreenipotilaiden kehitystarpeisiin liittyvää aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tulokset osoittivat, että käyttäjäkokemus oli onnistunut selkeän kirjausnäkymän vuoksi, ja myös suomenkielisyyttä pidettiin erittäin positiivisena ominaisuutena. Oiresovelluksen keskeneräisyys kuitenkin vaikutti negatiivisesti käyttäjäkokemukseen jatkuvien käytettävyysongelmien ja suppean sisällön vuoksi. Migreenipotilaiden kehitysehdotukset osoittivat, että käyttäjäkokemusta voisi parantaa mahdollistamalla tarkempien kohtaustietojen kirjaamisen, parantamalla kirjausdatasta luotavien tilastojen esitettävyyttä, sekä lisäämällä oiresovelluksen vuorovaikutteisuutta.
Tulosten perusteella kirjallisuudessa esitetyt käyttäjäkokemusta parantavat tekijät ovat sovellettavissa myös oiresovelluksen kehittämiseen. Migreenipotilaille oli tärkeää, että oiresovellus tarjoaa jotain, mihin tavanomainen paperipäiväkirja ei pysty, kuten kirjauksen tekemisen ilman kirjoittamista, tai automaattisten huomioiden muodostaminen tilastoista. Suunnittelussa on myös otettava huomioon migreenipotilaan fyysinen tila, koska oiresovellusta käytetään migreenioireiden aikana. Siksi käyttöliittymän väreihin, kirkkauteen ja yksinkertaiseen navigointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tutkimusstrategiaksi valittiin laadullinen tapaustutkimus, sillä tarkastelun kohteena olivat yksittäisen käyttäjäryhmän kokemukset kehitteillä olevan oiresovelluksen testiversiosta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja käytettävyystestejä. Aineistonkeruu toteutettiin noin kuukauden käyttöjakson aikana, jolloin viisi migreenipotilasta sai oiresovelluksen käyttöönsä. Teemahaastattelut ja käytettävyystestit järjestettiin yksilötapaamisissa kolmesti noin kahden viikon välein etäyhteydellä Teamsin kautta. Syvällisemmän ymmärryksen saamiseksi käytettävyystesteissä hyödynnettiin ääneen ajattelun menetelmää. Käyttäjäkokemukseen liittyvä aineisto analysoitiin teorialähtöisesti ja migreenipotilaiden kehitystarpeisiin liittyvää aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tulokset osoittivat, että käyttäjäkokemus oli onnistunut selkeän kirjausnäkymän vuoksi, ja myös suomenkielisyyttä pidettiin erittäin positiivisena ominaisuutena. Oiresovelluksen keskeneräisyys kuitenkin vaikutti negatiivisesti käyttäjäkokemukseen jatkuvien käytettävyysongelmien ja suppean sisällön vuoksi. Migreenipotilaiden kehitysehdotukset osoittivat, että käyttäjäkokemusta voisi parantaa mahdollistamalla tarkempien kohtaustietojen kirjaamisen, parantamalla kirjausdatasta luotavien tilastojen esitettävyyttä, sekä lisäämällä oiresovelluksen vuorovaikutteisuutta.
Tulosten perusteella kirjallisuudessa esitetyt käyttäjäkokemusta parantavat tekijät ovat sovellettavissa myös oiresovelluksen kehittämiseen. Migreenipotilaille oli tärkeää, että oiresovellus tarjoaa jotain, mihin tavanomainen paperipäiväkirja ei pysty, kuten kirjauksen tekemisen ilman kirjoittamista, tai automaattisten huomioiden muodostaminen tilastoista. Suunnittelussa on myös otettava huomioon migreenipotilaan fyysinen tila, koska oiresovellusta käytetään migreenioireiden aikana. Siksi käyttöliittymän väreihin, kirkkauteen ja yksinkertaiseen navigointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.