Jätteiden syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen tehostaminen valkeakoskelaisissa kotitalouksissa : KOTILO-hanke, HAMK
Laine, Susanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102726881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102726881
Tiivistelmä
Jätteiden syntypaikkalajittelu on merkittävässä roolissa kiertotalouden onnistumiseksi. Sekajätteen määrä yhdyskuntajätteestä lisääntyy yhä ja tämän vuoksi syntypaikkalajittelua tulisi tehostaa. Ihmisen toiminta perustuu motivaatioon ja opinnäytetyössä kartoitettiin motivaatioon vaikuttavia motiiveja sekä syntypaikkalajitteluun liittyviä haasteita. Motiivien selvittämisellä pyrittiin nostamaan esiin mahdollisia keinoja vaikuttaa syntypaikkalajittelun tehostamiseen.
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikön KOTILO-hanke. KOTILO-hanke pyrkii edistämään kuluttajien osallistamista jätteiden syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelu valikoitui tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla on mahdollista saada syvempää tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta asiasta tai ilmiöstä. Kohderyhmänä olivat valkeakoskelaiset kotitaloudet. Haastattelut suoritettiin seitsemälle kotitaloudelle. Teoriapohja työhön kerättiin kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista ja verkkosivustoilta.
Tutkimustulokset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että syntypaikkalajittelun taustalla vaikuttavana vahvana motiivina on toiminta ympäristön hyväksi niin, että elinmahdollisuudet säilyvät myös tuleville sukupolville. Muita tärkeitä motiiveja olivat lajittelun helppous, jäteastioiden saatavuus sekä rahallinen korvaus. Tutkimustulosten valossa syntypaikkalajitteluun tehostamiseen saataisiin vaikutettua tekemällä se mahdollisimman helpoksi. Etenkin biojätteen ja huonokuntoisten tekstiilien kohdalla tämä korostuu. Yhteiskunnallinen keskustelu, viestintä ja digitaaliset ratkaisut voivat olla avainasemassa tehokkaampaan syntypaikkalajitteluun.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää koskemaan laajemmin kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä ja herättämään keskustelua siitä, mitkä voisivat olla uudenlaisia yhteiskunnallisia keinoja tehostaa lajittelua. The source separation of waste plays a significant role in the success of the circular economy. The amount of mixed waste within municipal waste is still increasing and therefore the efficiency of source separation of waste should be improved. Human behavior is based on motivation and in the thesis the motives influencing motivation and challenges related source separation were mapped. The purpose of identifying the motives was aimed to find possible ways to enhance the source separation of waste generated in households.
The research thesis was commissioned by the KOTILO project of the Smart Research Unit at Häme University of Applied Sciences (HAMK). The project aims to promote the participation of consumers in the source separation and separate collection of waste. This research thesis was qualitative in nature and the research method used a was semi-structured thematic interview to gain deeper knowledge and understanding of the matter or phenomenon being studied. The target group was households living in Valkeakoski. The interviews were conducted for seven households. In addition, the theoretical knowledge base of the thesis was gathered using literature review, previous studies and websites.
The research results were analyzed using theory-driven content analysis. The conclusions of the study indicate that a strong motive behind the source separation of waste is to act for the benefit of the environment ensuring that living conditions are preserved for future generations as well. Other important motives included the ease of sorting, the availability of waste containers and financial compensation. According to the research results, the source separation could be enhanced by making it as easy as possible. This is particularly emphasized in the case of biowaste and worn-out textiles. Public discussion, communication and digital solutions can play a key role in more effective sorting.
The results of the thesis can be used to cover sorting behavior of households more broadly and to stimulate discussion on what new societal means there could be to enhance sorting.
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikön KOTILO-hanke. KOTILO-hanke pyrkii edistämään kuluttajien osallistamista jätteiden syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelu valikoitui tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla on mahdollista saada syvempää tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta asiasta tai ilmiöstä. Kohderyhmänä olivat valkeakoskelaiset kotitaloudet. Haastattelut suoritettiin seitsemälle kotitaloudelle. Teoriapohja työhön kerättiin kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista ja verkkosivustoilta.
Tutkimustulokset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että syntypaikkalajittelun taustalla vaikuttavana vahvana motiivina on toiminta ympäristön hyväksi niin, että elinmahdollisuudet säilyvät myös tuleville sukupolville. Muita tärkeitä motiiveja olivat lajittelun helppous, jäteastioiden saatavuus sekä rahallinen korvaus. Tutkimustulosten valossa syntypaikkalajitteluun tehostamiseen saataisiin vaikutettua tekemällä se mahdollisimman helpoksi. Etenkin biojätteen ja huonokuntoisten tekstiilien kohdalla tämä korostuu. Yhteiskunnallinen keskustelu, viestintä ja digitaaliset ratkaisut voivat olla avainasemassa tehokkaampaan syntypaikkalajitteluun.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää koskemaan laajemmin kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä ja herättämään keskustelua siitä, mitkä voisivat olla uudenlaisia yhteiskunnallisia keinoja tehostaa lajittelua.
The research thesis was commissioned by the KOTILO project of the Smart Research Unit at Häme University of Applied Sciences (HAMK). The project aims to promote the participation of consumers in the source separation and separate collection of waste. This research thesis was qualitative in nature and the research method used a was semi-structured thematic interview to gain deeper knowledge and understanding of the matter or phenomenon being studied. The target group was households living in Valkeakoski. The interviews were conducted for seven households. In addition, the theoretical knowledge base of the thesis was gathered using literature review, previous studies and websites.
The research results were analyzed using theory-driven content analysis. The conclusions of the study indicate that a strong motive behind the source separation of waste is to act for the benefit of the environment ensuring that living conditions are preserved for future generations as well. Other important motives included the ease of sorting, the availability of waste containers and financial compensation. According to the research results, the source separation could be enhanced by making it as easy as possible. This is particularly emphasized in the case of biowaste and worn-out textiles. Public discussion, communication and digital solutions can play a key role in more effective sorting.
The results of the thesis can be used to cover sorting behavior of households more broadly and to stimulate discussion on what new societal means there could be to enhance sorting.