TE-toimistojen uusi palvelumalli Satakunnassa : virkailijoiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia
Lilja, Minna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102927022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102927022
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Satakunnan TE-toimiston työnhaku- ja uraohjauspalvelut -linjan asiakastyötä tekevien virkailijoiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia uudesta palvelumallista. Tutkimusongelmina oli selvittää mikä uudessa palvelumallissa virkailijoiden mielestä toimii tällä hetkellä ja mikä taas ei sekä mitä kehittämisehdotuksia virkailijoilla on uuteen palvelumalliin. Opinnäytetyössä esiin tulleita tuloksia voidaan hyödyntää, kun tulevat työllisyysalueet miettivät työnhakija-asiakkaan palveluprosessia 1.1.2025 alkaen. Tuloksia voidaan käyttää myös perehdytettäessä uusia virkailijoita.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsiteltiin TE-toimistoa, uutta palvelumallia ja TE-palvelut 2024 -uudistusta. Opinnäytetyö toteutettiin yhdistelemällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kysely tehtiin Forms-kyselynä kesällä 2024. Sähköposti lähetettiin 54 virkailijalle. Vastauksia tuli yhteensä 27 kappaletta. Kyselyn avoimet kysymykset käsiteltiin laadullisin menetelmin.
Tutkimuksessa selvisi, että virkailijoiden mielestä uudessa palvelumallissa on hyvää säännöllinen yhteydenpito työnhakijan kanssa. Tärkeänä pidettiin myös kasvokkain tapaamista. Virkailijoiden mielestä uusi palvelumalli aktivoi työnhakijaa enemmän.
Tutkimuksesta saatujen tuloksien mukaan virkailijoista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että uusi palvelumalli toimii tällä hetkellä huonosti. Virkailijat kokivat, että erilaiset kirjaukset vievät aikaa asiakastyöstä. Uusi palvelumalli koettiin myös kaavamaisena. Virkailijat toivoivat, että työnhakijoiden yksilölliset tilanteet otettaisiin huomioon ja virkailijoille toivottiin enemmän harkinnan mahdollisuutta. Tutkimuksessa tuli esiin työn stressaavuus ja virkailijat kokivat uuden palvelumallin vaikeuttaneen työskentelyä.
Virkailijat esittivät, että uutta palvelumallia kehitettäisiin lisäämällä virkailijoille harkintavaltaa. Kehittämisehdotuksina tulivat myös yhteistyön lisääminen työnhakija- ja työnantajapuolen kanssa ja uuden palvelumallin keventäminen ja joustavuuden lisääminen.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsiteltiin TE-toimistoa, uutta palvelumallia ja TE-palvelut 2024 -uudistusta. Opinnäytetyö toteutettiin yhdistelemällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kysely tehtiin Forms-kyselynä kesällä 2024. Sähköposti lähetettiin 54 virkailijalle. Vastauksia tuli yhteensä 27 kappaletta. Kyselyn avoimet kysymykset käsiteltiin laadullisin menetelmin.
Tutkimuksessa selvisi, että virkailijoiden mielestä uudessa palvelumallissa on hyvää säännöllinen yhteydenpito työnhakijan kanssa. Tärkeänä pidettiin myös kasvokkain tapaamista. Virkailijoiden mielestä uusi palvelumalli aktivoi työnhakijaa enemmän.
Tutkimuksesta saatujen tuloksien mukaan virkailijoista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että uusi palvelumalli toimii tällä hetkellä huonosti. Virkailijat kokivat, että erilaiset kirjaukset vievät aikaa asiakastyöstä. Uusi palvelumalli koettiin myös kaavamaisena. Virkailijat toivoivat, että työnhakijoiden yksilölliset tilanteet otettaisiin huomioon ja virkailijoille toivottiin enemmän harkinnan mahdollisuutta. Tutkimuksessa tuli esiin työn stressaavuus ja virkailijat kokivat uuden palvelumallin vaikeuttaneen työskentelyä.
Virkailijat esittivät, että uutta palvelumallia kehitettäisiin lisäämällä virkailijoille harkintavaltaa. Kehittämisehdotuksina tulivat myös yhteistyön lisääminen työnhakija- ja työnantajapuolen kanssa ja uuden palvelumallin keventäminen ja joustavuuden lisääminen.