Lasten ja huoltajien osallisuuden edistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman luomisessa
Ruukki-Viinikka, Kirsi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326704
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuslaki 540/2018 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 määrittelevät lasten ja huoltajien osallisuuden osaksi varhaiskasvatusta ja toimintakulttuuria. Lapsen yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa tulee sekä lasten, että huoltajien näkemykset ja mielipiteet huomioida.
Opinnäytetyön tarkoitus on saada kasvattajilta selville, mitä tietoa lapsesta, lapsen kotiympäristöstä tulisi tietää ennen vasukeskustelua, sekä miten saatava tieto tukee lasten ja huoltajien osallisuutta vasukeskustelussa. Tavoitteena on luoda tutkimuksen tuloksista Vasun esitietolomake.
Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Keuruun varhaiskasvatukseen laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin ennakoivaa tiedonkeruuta ja puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui 32 henkilöä, kymmenestä tiimistä, Keuruun varhaiskasvatuksen kolmesta yksiköstä.
Tutkimustuloksista on nähtävissä kasvatusyhteistyön merkitys. Lapsesta tarvitaan tietoa myös kotiympäristöstä, jotta tieto lapsesta ei perustu vain kasvattajalähtöiseen havainnointiin varhaiskasvatusympäristöstä, vaan jaettuun asiantuntijuuteen lapsesta. Lasten ja huoltajien osallisuutta nähdään tulosten mukaan tärkeänä lapsen vasun luomisessa, jotta lapsilähtöisyys ja lapsen etu varhaiskasvatuksessa voi toteutua.
Opinnäytetyön tarkoitus on saada kasvattajilta selville, mitä tietoa lapsesta, lapsen kotiympäristöstä tulisi tietää ennen vasukeskustelua, sekä miten saatava tieto tukee lasten ja huoltajien osallisuutta vasukeskustelussa. Tavoitteena on luoda tutkimuksen tuloksista Vasun esitietolomake.
Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Keuruun varhaiskasvatukseen laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin ennakoivaa tiedonkeruuta ja puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui 32 henkilöä, kymmenestä tiimistä, Keuruun varhaiskasvatuksen kolmesta yksiköstä.
Tutkimustuloksista on nähtävissä kasvatusyhteistyön merkitys. Lapsesta tarvitaan tietoa myös kotiympäristöstä, jotta tieto lapsesta ei perustu vain kasvattajalähtöiseen havainnointiin varhaiskasvatusympäristöstä, vaan jaettuun asiantuntijuuteen lapsesta. Lasten ja huoltajien osallisuutta nähdään tulosten mukaan tärkeänä lapsen vasun luomisessa, jotta lapsilähtöisyys ja lapsen etu varhaiskasvatuksessa voi toteutua.