Laadukas esihenkilötyö koululaisten aamu- iltapäivätoiminnan ohjaajien näkökulmasta
Sunila, Niina (2024)
Sunila, Niina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102526793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102526793
Tiivistelmä
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on monille lapsille ja heidän perheilleen olennainen osa arkea. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat vaikuttavat merkittävästi lasten turvalliseen kasvuun ja kehitykseen koulupäivien ulkopuolella. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että ohjaajat saavat tarvittavan tuen ja kannustuksen ammatilliseen kehittymiseen ja työn laadun ylläpitämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä Webropol-kyselyn avulla tietoa ja vastata tutkimuskysymyksiin: 1.Millaisena ohjaajat määrittelevät ja kokevat laadukkaan esihenkilötyön koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa? 2.Mitkä ovat keskeiset haasteet ja kehittämiskohdat esihenkilötyössä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajien näkökulmasta? Lisäksi tavoitteena oli selvittää ohjaajien näkemyksiä esihenkilötyöstä, sen haasteista, työssä jaksamisen tukemisesta ja johtajuuden piirteistä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
Tutkimusaineistona oli Webropol -kysely koulunkäynnin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien suljetussa Facebook-ryhmässä. Kyselyssä oli 10 avointa kysymystä. Vastauksia saatiin 14 kappaletta. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimus tuloksissa nousi esiin esihenkilön ominaisuudet, tuki, vuorovaikutustaidot, työhyvinvointi, huomiointi ja palautteen anto. Tulokset osoittivat, että esihenkilötyön vahvuudet näyttäytyivät sekä positiivisina tekijöinä että kehittämiskohteina ja nämä osa-alueet eivät toteudu yhdenmukaisesti kaikissa toimipisteissä ja vaativat siksi edelleen kehittämistä. Esihenkilön positiivisista piirteistä tuotiin esiin työhyvinvoinnin tukeminen. Tehokas ja kannustava esihenkilö parantaa työntekijöiden kokemusta työhyvinvoinnista. Tuloksissa ei kuitenkaan näkynyt selkeitä viittauksia, että työhyvinvointi olisi ollut haasteena. Tämä voi johtua siitä, että huonon johtamisen yhteydessä työntekijät keskittyvät enemmän ongelmiin, kuten vuorovaikutuksen haasteisiin tai puuttuvaan tukeen, jolloin työhyvinvointi jää vähemmälle huomiolle.
Esihenkilön ominaisuudet, kuten empaattisuus ja luottamus, korostuivat laadukkaan esihenkilötyön määrittelyssä. Ohjaajat arvostivat esihenkilön tarjoamaa tukea, joka antoi varmuutta omaan työhön. Laadukas esihenkilötyö koettiin saavutettavaksi ja ongelmia ratkovaksi, mikä luo hyvän työilmapiirin. Esihenkilötyön kehittämiskohteiksi ja haasteiksi nousivat esihenkilön ominaisuudet, riittämätön tuki, vuorovaikutustaitojen puute ja palautteen puute.
Tutkimusaineistona oli Webropol -kysely koulunkäynnin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien suljetussa Facebook-ryhmässä. Kyselyssä oli 10 avointa kysymystä. Vastauksia saatiin 14 kappaletta. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimus tuloksissa nousi esiin esihenkilön ominaisuudet, tuki, vuorovaikutustaidot, työhyvinvointi, huomiointi ja palautteen anto. Tulokset osoittivat, että esihenkilötyön vahvuudet näyttäytyivät sekä positiivisina tekijöinä että kehittämiskohteina ja nämä osa-alueet eivät toteudu yhdenmukaisesti kaikissa toimipisteissä ja vaativat siksi edelleen kehittämistä. Esihenkilön positiivisista piirteistä tuotiin esiin työhyvinvoinnin tukeminen. Tehokas ja kannustava esihenkilö parantaa työntekijöiden kokemusta työhyvinvoinnista. Tuloksissa ei kuitenkaan näkynyt selkeitä viittauksia, että työhyvinvointi olisi ollut haasteena. Tämä voi johtua siitä, että huonon johtamisen yhteydessä työntekijät keskittyvät enemmän ongelmiin, kuten vuorovaikutuksen haasteisiin tai puuttuvaan tukeen, jolloin työhyvinvointi jää vähemmälle huomiolle.
Esihenkilön ominaisuudet, kuten empaattisuus ja luottamus, korostuivat laadukkaan esihenkilötyön määrittelyssä. Ohjaajat arvostivat esihenkilön tarjoamaa tukea, joka antoi varmuutta omaan työhön. Laadukas esihenkilötyö koettiin saavutettavaksi ja ongelmia ratkovaksi, mikä luo hyvän työilmapiirin. Esihenkilötyön kehittämiskohteiksi ja haasteiksi nousivat esihenkilön ominaisuudet, riittämätön tuki, vuorovaikutustaitojen puute ja palautteen puute.