Esihenkilön mielen perustaidot™ – positiiviseen psykologiaan perustuva valmennus ja sen vaikutukset organisaation henkilökunnan hyvinvointiin
Löfberg, Anita (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127205
Tiivistelmä
Hyvinvointi on nostanut päätään viimeisien vuosien aikana. Mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Tutkimusten mukaan positiivisen psykologian tutkitun tiedon ja interventioiden avulla voidaan vaikuttaa henkilön mieleen ja jopa ennaltaehkäistä uupumusta ja muita mielenterveysongelmia. Positiivisen psykologian avulla ei hoideta mielensairauksia, vaan painopiste on nimenomaan ennaltaehkäisyssä, joka on organisaatioille edullisempaa, kuin hoitaa jo syntyneitä sairauksia.
Tässä työssä tutkitaan sitä, lisääkö positiiviseen psykologiaan perustuva ”Esihenkilön mielen perustaidot™ 1 (EMP1)” -valmennus hyvinvointia organisaatiossa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on teollisuuden alan yritys Ejot Sormat Oy, joka halusi lisätä työntekijöidensä hyvinvointia.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu pitkälti itsetuntemukseen ja tarkemmin tunteiden, ajatusten sekä tietoisen läsnäolon osa-alueisiin. Työssä määritellään muun muassa hyvinvointi, työhyvinvointi, positiivinen psykologia sekä eudaimoninen onnellisuus.
Tutkimusotteena oli määrällinen, eli kvantitatiivinen ote. Työn vaikuttavuutta tarkasteltiin positiivisen psykologian tutkitun mittarin avulla. Mittariksi valikoitui ”Eudemonic Well-Being at the Work-place Questionnaire”, eli EWWQ. Mittari täytettiin kyselynä (Webropol) ennen valmennusta ja sen jälkeen. Valmennusta annettiin yhteensä viiden kuukauden ajan joulukuusta 2023 huhtikuuhun 2024 esihenkilöille ja niin heidän, kuin heidän alaisten hyvinvointia seurattiin mittarin avulla.
Tehtyjen EWWQ-kyselyiden perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden eudaimonisen hyvin-voinnin taso oli alhaisempi ensimmäisellä, kuin toisella kerralla. Neljästä EWWQ-kyselyn ulottuvuudesta kolmen tulokset paranivat. Alkukyselyyn vastasi 82,7 % työntekijöistä ja loppukyselyyn 72,9 %.
Työn tavoite oli myös osoittaa tutkijan osaamista ja tietämystä kyseessä olevalla alueella: miten ”Esihenkilön mielen perustaidot™1” (EMP1) -valmennuksen avulla lisätään organisaation tulosta. Tutkija sai erinomaista palautetta valmennukseen osallistuneilta esihenkilöiltä ja toivoo tutkimuksen edistävän urakehitystään.
Tässä työssä tutkitaan sitä, lisääkö positiiviseen psykologiaan perustuva ”Esihenkilön mielen perustaidot™ 1 (EMP1)” -valmennus hyvinvointia organisaatiossa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on teollisuuden alan yritys Ejot Sormat Oy, joka halusi lisätä työntekijöidensä hyvinvointia.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu pitkälti itsetuntemukseen ja tarkemmin tunteiden, ajatusten sekä tietoisen läsnäolon osa-alueisiin. Työssä määritellään muun muassa hyvinvointi, työhyvinvointi, positiivinen psykologia sekä eudaimoninen onnellisuus.
Tutkimusotteena oli määrällinen, eli kvantitatiivinen ote. Työn vaikuttavuutta tarkasteltiin positiivisen psykologian tutkitun mittarin avulla. Mittariksi valikoitui ”Eudemonic Well-Being at the Work-place Questionnaire”, eli EWWQ. Mittari täytettiin kyselynä (Webropol) ennen valmennusta ja sen jälkeen. Valmennusta annettiin yhteensä viiden kuukauden ajan joulukuusta 2023 huhtikuuhun 2024 esihenkilöille ja niin heidän, kuin heidän alaisten hyvinvointia seurattiin mittarin avulla.
Tehtyjen EWWQ-kyselyiden perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden eudaimonisen hyvin-voinnin taso oli alhaisempi ensimmäisellä, kuin toisella kerralla. Neljästä EWWQ-kyselyn ulottuvuudesta kolmen tulokset paranivat. Alkukyselyyn vastasi 82,7 % työntekijöistä ja loppukyselyyn 72,9 %.
Työn tavoite oli myös osoittaa tutkijan osaamista ja tietämystä kyseessä olevalla alueella: miten ”Esihenkilön mielen perustaidot™1” (EMP1) -valmennuksen avulla lisätään organisaation tulosta. Tutkija sai erinomaista palautetta valmennukseen osallistuneilta esihenkilöiltä ja toivoo tutkimuksen edistävän urakehitystään.