Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n jäsenten kokemus YEL-lakimuutoksesta ja sen vaikutuksista
Innanen, Suvi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110427314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110427314
Tiivistelmä
Yrittäjän eläkelakiin (YEL) tuli muutoksia 1.1.2023 alkaen (1157/2022). Keskeisin muutos oli eläkevakuutusyhtiöiden velvollisuus tarkastaa jatkossa YEL-vakuutuksen kulmakivenä toimivan työtulon taso ajantasaiseksi säännöllisesti joka kolmas vuosi. Myös työtulon määrittelemistä eläkevakuutusyhtiöissä täsmennettiin. Lakimuutoksella pyritään parantamaan yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa kitkemällä yleistynyttä alivakuuttamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millainen on Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n jäsenten kokemus YEL-lakimuutoksesta ja sen vaikutuksista tutkimushetkellä kesällä 2024. Tutkimukselle asetettujen alaongelmien avulla selvitettiin, millaiset vaikutukset lakimuutoksella on yhdistyksen jäseniin, kuinka toimivana he lakimuutoksen näkevät sekä miten he kehittäisivät YEL-järjestelmää jatkossa.
Opinnäytetyön teoriaosuuden ensimmäisessä luku käsittelee yrittäjän sosiaaliturvaa painottuen YEL-vakuutukseen. Toinen teorialuku käy läpi YEL-lakimuutoksen taustaa, sisältöä sekä arvioituja ja toteutuneita vaikutuksia. Työn tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n jäseniltä kesäkuussa 2024. Tutkimusjoukko rajattiin yrittäjiin, joilla YEL-työtulo oli tutkimushetkellä jo tarkastettu. Näitä vastaajia osallistui kyselyyn 77. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmaa käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurimmalla osalla vastaajista YEL-työtulo oli tarkastuksen seurauksena noussut, ja tästä aiheutunut vakuutusmaksujen kasvu oli suoraan pois heidän omista tuloistaan. Valtaosalla vastaajista halukkuus yrittäjänä toimimiseen oli lakimuutoksen myötä heikentynyt, toiminimi- ja kevytyrittäjillä enemmän kuin osakeyhtiöyrittäjillä. Lakimuutosesitykseen kirjatut vaikutusarviot yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan paranemisesta sekä työn hinnoittelun tasavertaistumisesta eivät herättäneet vastaajissa luottamusta.
Tarve YEL-järjestelmän kehittämiselle on tutkimustulosten valossa selkeä. Erityisesti vakuutuksen hinnan kohtuullistaminen, yrittäjän vapauden lisääminen vakuuttamisen suhteen, vakuutustason määrittämiseen käytettyjen perusteiden muuttaminen sekä YEL-maksujen rahastoinnin aloittaminen nousivat vastausten perusteella keskeisimmiksi kehityskohteiksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millainen on Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n jäsenten kokemus YEL-lakimuutoksesta ja sen vaikutuksista tutkimushetkellä kesällä 2024. Tutkimukselle asetettujen alaongelmien avulla selvitettiin, millaiset vaikutukset lakimuutoksella on yhdistyksen jäseniin, kuinka toimivana he lakimuutoksen näkevät sekä miten he kehittäisivät YEL-järjestelmää jatkossa.
Opinnäytetyön teoriaosuuden ensimmäisessä luku käsittelee yrittäjän sosiaaliturvaa painottuen YEL-vakuutukseen. Toinen teorialuku käy läpi YEL-lakimuutoksen taustaa, sisältöä sekä arvioituja ja toteutuneita vaikutuksia. Työn tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n jäseniltä kesäkuussa 2024. Tutkimusjoukko rajattiin yrittäjiin, joilla YEL-työtulo oli tutkimushetkellä jo tarkastettu. Näitä vastaajia osallistui kyselyyn 77. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmaa käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurimmalla osalla vastaajista YEL-työtulo oli tarkastuksen seurauksena noussut, ja tästä aiheutunut vakuutusmaksujen kasvu oli suoraan pois heidän omista tuloistaan. Valtaosalla vastaajista halukkuus yrittäjänä toimimiseen oli lakimuutoksen myötä heikentynyt, toiminimi- ja kevytyrittäjillä enemmän kuin osakeyhtiöyrittäjillä. Lakimuutosesitykseen kirjatut vaikutusarviot yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan paranemisesta sekä työn hinnoittelun tasavertaistumisesta eivät herättäneet vastaajissa luottamusta.
Tarve YEL-järjestelmän kehittämiselle on tutkimustulosten valossa selkeä. Erityisesti vakuutuksen hinnan kohtuullistaminen, yrittäjän vapauden lisääminen vakuuttamisen suhteen, vakuutustason määrittämiseen käytettyjen perusteiden muuttaminen sekä YEL-maksujen rahastoinnin aloittaminen nousivat vastausten perusteella keskeisimmiksi kehityskohteiksi.