Esihenkilön empatiakyky työhyvinvoinnin tukena

Abstract

Lähes jokaisella työntekijällä on työssään esihenkilö, joka mahdollistaa alaistensa työn onnistumisesta. Onnistuakseen työssä on työntekijöillä oltava siihen tarvittavat resurssit. Työhyvinvointi tukee työntekijöiden tehokasta työskentelyä ja jaksamista. Esihenkilöiden onkin annettava alaisilleen mahdollisuus työhyvinvointiin, jotta he voivat tehdä työnsä hyvin. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako esihenkilön empaattisuus alaisien työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin laadullisesti, jotta voidaan vastata kysymyksiin mitä, miten ja millainen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää alaista, joilla on kokemusta erilaisista esihenkilöistä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden teemat olivat työhyvinvointi, esihenkilön merkitys omaan työhön, empatian kokemus, esihenkilön empaattisuuden vaikutus ja esihenkilön empatiaköyhyyden vaikutus. Analyysi toteutettiin aineisto- ja teorialähtöisesti käyttäen teema-analyysiä. Tutkimuksen kannalta oli tärkeää saada haastateltavilta rehellisiä vastauksia heidän omasta henkilökohtaisesta elämästään, jotta tutkimuksen tulos olisi mahdollisimman pätevä. Litteroitujen haastattelujen pohjalta nousi esiin toistuvasti samoja teemoja, joiden pohjalta analyysi tehtiin. Haastateltavat olivat tehdastyöntekijä, myyjä, lastenhoitaja ja toimistotyöntekijä. Empatia nähtiin sekä kykynä ymmärtää toisia ihmisiä, että konkreettisina tekoina. Haastateltavien kokemukset korostivat, kuinka empaattinen johtaminen voi parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota, kun taas empatian puute voi aiheuttaa stressiä ja vähentää työntekijöiden sitoutumista. Haastateltavat pitivät esihenkilön empatiataitoja erittäin tärkeinä, koska ne vaikuttavat voimakkaasti henkilökemioihin ja vuorovaikutuskulttuuriin, jotka ovat suoraan yhteydessä työhyvinvointiin. Tutkimus osoittaa, että empaattisuus on avainasemassa työympäristössä, jossa työntekijät voivat kukoistaa ja saavuttaa parhaan mahdollisen suorituskykynsä. Tutkimuksen tulokset tukevat kirjallisuuskatsausta ja päätelmä on, että empaattinen esihenkilö mahdollistaa työhyvinvointia tukevan ilmapiirin työpaikalla. Johtopäätöksenä oli, että esihenkilöiden tulee panostaa empaattisuuteensa, jotta alaisilla on mahdollisuus tehdä työtä ilman suurempia jännitteitä. Empaattisuus on inhimillistä ja se tuo ihmisiä lähemmäksi, jolloin luottamus kasvaa ja yritykseen sitouttaminen helpottuu. Tutkimustulosten perusteella esihenkilön empaattisuudella koettiin olevan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin.