Siivouspalvelun kehittäminen sairaalan vuodeosastolla
Tuomisto, Riikka (2024)
Tuomisto, Riikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110427301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110427301
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko sairaalan vuodeosastolla tuotettavan laitoshuoltopalvelun palvelumallia kehittämällä vaikuttaa siitä syntyviin kustannuksiin ja miten palvelumallin kehittäminen vaikuttaa asiakkaan kokemukseen palvelusta. Laitoshuoltopalveluita on tuotettu sairaaloiden vuodeosastoilla kymmeniä vuosia samalla tavoin, tapa tuottaa palvelua on ollut lähes identtinen riippumatta vuodeosastosta missä palvelua on tuotettu. Kehittämisen painopisteenä on luoda palvelumalli mikä tukee asiakkaan säästötavoitteita ja mikä on monistettavissa toisille vuodeosastoille.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena palvelumallin kehittämisen yhteydessä, toimintatutkimuksen rinnalla toteutettiin haastattelututkimusta. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Haastateltavina oli otanta vuodeosaston hoitohenkilökunnasta, potilaita tutkimuksessa edustivat kokemusasiantuntijat. Hoitohenkilökunnan haastattelu toteutettiin kaksi kertaa, ennen pilotointia kartoitettiin kokemus laitoshuoltopalveluiden nykytilanteesta ja pilotoinnin päätyttyä selvitettiin. Potilashaastatteluun kysyttiin kokemusasiantuntijoita tutkijan sosiaalisenmedian kanavia käyttämällä. Potilashaastatteluissa keskityttiin laitoshuoltopalveluiden merkitykseen osana potilaskokemusta.
Palvelumallin pilotoinnin jälkeen voitiin todeta, että palvelua kehittämällä on mahdollista saada luotua palvelumalli mitä voidaan monistaa saman tyyppisille erikoissairaanhoidon vuodeosastoille mutta mallia ei voi ottaa käyttöön perusterveydenhuollon vuodeosastolle ilman mallin muokkaamista ympäristöön soveltuvaksi. Tutkimus tulokset osoittivat, että palvelun kehittämisen vaikuttavan hetkellisesti hoitohenkilökunnan kokemukseen laitoshuoltopalveluista, palvelunkuvan selkeydyttyä tilanne normalisoitui. Tiedottamisen merkitys korostuu muutostilanteessa, puutteellinen tiedottaminen heikentää luottamusta palveluun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työn rytmitystä tarkastelemalla ja karsimalla päällekkäistä työtä voidaan vaikuttaa asiakkaan kustannuksiin ilman, että palvelun laatu heikkenee. Kokemukseen laitoshuoltopalveluista niin hoitohenkilökunnan kuin potilaiden kohdalla vaikuttaa eniten laitoshuoltaja, joka tuottaa palvelua vuodeosastolla. Laitoshuoltaja koetaan osaksi moniammatillista työyhteisöä, vaikka hän toimisi eri työnantajan palveluksessa.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena palvelumallin kehittämisen yhteydessä, toimintatutkimuksen rinnalla toteutettiin haastattelututkimusta. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Haastateltavina oli otanta vuodeosaston hoitohenkilökunnasta, potilaita tutkimuksessa edustivat kokemusasiantuntijat. Hoitohenkilökunnan haastattelu toteutettiin kaksi kertaa, ennen pilotointia kartoitettiin kokemus laitoshuoltopalveluiden nykytilanteesta ja pilotoinnin päätyttyä selvitettiin. Potilashaastatteluun kysyttiin kokemusasiantuntijoita tutkijan sosiaalisenmedian kanavia käyttämällä. Potilashaastatteluissa keskityttiin laitoshuoltopalveluiden merkitykseen osana potilaskokemusta.
Palvelumallin pilotoinnin jälkeen voitiin todeta, että palvelua kehittämällä on mahdollista saada luotua palvelumalli mitä voidaan monistaa saman tyyppisille erikoissairaanhoidon vuodeosastoille mutta mallia ei voi ottaa käyttöön perusterveydenhuollon vuodeosastolle ilman mallin muokkaamista ympäristöön soveltuvaksi. Tutkimus tulokset osoittivat, että palvelun kehittämisen vaikuttavan hetkellisesti hoitohenkilökunnan kokemukseen laitoshuoltopalveluista, palvelunkuvan selkeydyttyä tilanne normalisoitui. Tiedottamisen merkitys korostuu muutostilanteessa, puutteellinen tiedottaminen heikentää luottamusta palveluun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työn rytmitystä tarkastelemalla ja karsimalla päällekkäistä työtä voidaan vaikuttaa asiakkaan kustannuksiin ilman, että palvelun laatu heikkenee. Kokemukseen laitoshuoltopalveluista niin hoitohenkilökunnan kuin potilaiden kohdalla vaikuttaa eniten laitoshuoltaja, joka tuottaa palvelua vuodeosastolla. Laitoshuoltaja koetaan osaksi moniammatillista työyhteisöä, vaikka hän toimisi eri työnantajan palveluksessa.