Työhyvinvointia kvartaaleittain
Mäkinen, Saara (2024)
Mäkinen, Saara
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727619
Tiivistelmä
Työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä keinoja on olemassa valtava määrä. Yksi tämän tyyppinen keino on vapaa-ajalla ja työntekijöiden kesken tapahtuva toiminta, joka voi olla liikuntaan tai kädentaitoihin liittyvää. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajaorganisaationa oli OP Ryhmään kuuluva Pk-yritysasiakkaat operaatio ja opinnäytetyön tutkimus kohdistui Pk-yritysasiakkaat operaatiossa tapahtuneeseen pilottivaiheessa olleeseen työhyvinvointiaktiviteettien kvartaalijakoon. Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimeksiantajaorganisaation työntekijät vastaanottivat kvartaalijaon ja millaiset vaikutukset sillä oli työhyvinvointiin. Kvartaalijako toteutettiin vuonna 2023 ja sen myötä vapaa-ajalla tapahtuvia aktiviteettejä oli useampi.
Tutkimus toteutettiin kahta tutkimusmenetelmää käyttäen. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä toimi kysely ja kvalitatiivisena menetelmänä oli etähaastattelut. Kahdella menetelmällä haluttiin saavuttaa mahdollisimman laaja käsitys siitä, miten kvartaalijako onnistui ja millaiset vaikutukset sillä oli työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen avulla selviää, millaisena toimeksiantajaorganisaation työntekijät kokevat paitsi työnantajan, mutta myös työntekijän vastuun työhyvinvointiin. Opinnäytetyön teoriassa käsiteltiin työhyvinvointia ja siihen liittyviä velvollisuuksia ja lainsäädäntöä.
Kyselyn ja etähaastatteluiden tuloksien perusteella voitiin todeta, että kvartaalijako oli kokeilemisen arvoinen ja sillä on hyvät edellytykset jatkua. Kvartaalijako lisäsi työntekijöille osallistumismahdollisuuksia ja sen systemaattisuus toi monipuolisuutta. Se myös vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja loi mahdollisuuden tutustua työkaveriin paremmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa toimeksiantajaorganisaatiolle siitä, kuinka sen työntekijät kokivat työhyvinvointiaktiviteettien kvartaalijaon. Toimeksiantajaorganisaatio pystyy hyödyntämään opinnäytetyön tutkimustuloksia myös ryhmän muissa työyhteisöissä. Jatkotutkimuskohteena voisi olla tutkimus, jolla tutkittaisiin, onko vapaa-ajalla tapahtuvilla työhyvinvointiaktiviteeteillä vähentäviä vaikutuksia sairauspoissaoloihin.
Tutkimus toteutettiin kahta tutkimusmenetelmää käyttäen. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä toimi kysely ja kvalitatiivisena menetelmänä oli etähaastattelut. Kahdella menetelmällä haluttiin saavuttaa mahdollisimman laaja käsitys siitä, miten kvartaalijako onnistui ja millaiset vaikutukset sillä oli työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen avulla selviää, millaisena toimeksiantajaorganisaation työntekijät kokevat paitsi työnantajan, mutta myös työntekijän vastuun työhyvinvointiin. Opinnäytetyön teoriassa käsiteltiin työhyvinvointia ja siihen liittyviä velvollisuuksia ja lainsäädäntöä.
Kyselyn ja etähaastatteluiden tuloksien perusteella voitiin todeta, että kvartaalijako oli kokeilemisen arvoinen ja sillä on hyvät edellytykset jatkua. Kvartaalijako lisäsi työntekijöille osallistumismahdollisuuksia ja sen systemaattisuus toi monipuolisuutta. Se myös vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja loi mahdollisuuden tutustua työkaveriin paremmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa toimeksiantajaorganisaatiolle siitä, kuinka sen työntekijät kokivat työhyvinvointiaktiviteettien kvartaalijaon. Toimeksiantajaorganisaatio pystyy hyödyntämään opinnäytetyön tutkimustuloksia myös ryhmän muissa työyhteisöissä. Jatkotutkimuskohteena voisi olla tutkimus, jolla tutkittaisiin, onko vapaa-ajalla tapahtuvilla työhyvinvointiaktiviteeteillä vähentäviä vaikutuksia sairauspoissaoloihin.