Metsätalouden harjoittaminen osakeyhtiönä
Hollo, Juho (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110927755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110927755
Tiivistelmä
Osakeyhtiö on Suomen yleisin yritysmuoto, mutta metsätalouden harjoittamisessa osakeyhtiömuotoinen metsänomistus ei ole kovin yleistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia osakeyhtiömuodolla on niin lainsäädännöllisestä kuin taloudellisesta näkökulmasta metsätalouteen.
Työssä keskitytään pieniin, korkeintaan muutaman henkilön omistamiin osakeyhtiöihin. Työssä selvitetään osakeyhtiön toimintaa perustamisen, hallinnoinnin, pääoman luokittelun ja jakamisen, verotuksen, toiminnan lopettamisen ja sukupolvenvaihdoksen kannalta. Osakeyhtiömuodon taloudellista kannattavuutta verrattiin tavanomaiseen metsien henkilöomistukseen teoreettisten laskelmien avulla. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset liittyvät osakeyhtiömuodon soveltuvuuteen ja yleisyyteen metsätalouden harjoittamisessa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Osakeyhtiön perustaminen voidaan toteuttaa verovapaasti, jos aiemman metsätalouden harjoittamisen varat ja velat siirretään perustettavaan yhtiöön eikä osakkeita merkitse muut kuin perustajaosakas ja mahdollisesti hänen puolisonsa. Osakeyhtiöiltä puuttuu oikeus esimerkiksi metsävähennykseen, metsälahjavähennykseen sekä osittaiseen hankintatyön verovapauteen. Osakeyhtiöt ovat kuitenkin oikeutettuja METKA-tukiin, jos yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Pienen yhtiön hallitukseen riittää vain yksi jäsen ja osakeyhtiöllä on velvollisuus toteuttaa kaksinkertaista kirjanpitoa sekä tuottaa tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta.
Pienillä ja keskikokoisilla metsätiloilla osakeyhtiöiden metsävähennysoikeuden puuttuminen ei kannusta metsäpinta-alan lisäämiseen. Yhtiömuodon selvät edut tulevat näkyviin vasta isommilla satojen hehtaarien omistuksilla alhaisen 20 % yhteisöverokannan vuoksi. Osakeyhtiömuodosta on etua perintö- tai lahjoitustilanteissa. Osakeyhtiön omistaessa metsät mainituissa tilanteissa, jaetaan pelkästään osakkeita metsien säilyessä ehjänä kokonaisuutena.
Työssä keskitytään pieniin, korkeintaan muutaman henkilön omistamiin osakeyhtiöihin. Työssä selvitetään osakeyhtiön toimintaa perustamisen, hallinnoinnin, pääoman luokittelun ja jakamisen, verotuksen, toiminnan lopettamisen ja sukupolvenvaihdoksen kannalta. Osakeyhtiömuodon taloudellista kannattavuutta verrattiin tavanomaiseen metsien henkilöomistukseen teoreettisten laskelmien avulla. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset liittyvät osakeyhtiömuodon soveltuvuuteen ja yleisyyteen metsätalouden harjoittamisessa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Osakeyhtiön perustaminen voidaan toteuttaa verovapaasti, jos aiemman metsätalouden harjoittamisen varat ja velat siirretään perustettavaan yhtiöön eikä osakkeita merkitse muut kuin perustajaosakas ja mahdollisesti hänen puolisonsa. Osakeyhtiöiltä puuttuu oikeus esimerkiksi metsävähennykseen, metsälahjavähennykseen sekä osittaiseen hankintatyön verovapauteen. Osakeyhtiöt ovat kuitenkin oikeutettuja METKA-tukiin, jos yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Pienen yhtiön hallitukseen riittää vain yksi jäsen ja osakeyhtiöllä on velvollisuus toteuttaa kaksinkertaista kirjanpitoa sekä tuottaa tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta.
Pienillä ja keskikokoisilla metsätiloilla osakeyhtiöiden metsävähennysoikeuden puuttuminen ei kannusta metsäpinta-alan lisäämiseen. Yhtiömuodon selvät edut tulevat näkyviin vasta isommilla satojen hehtaarien omistuksilla alhaisen 20 % yhteisöverokannan vuoksi. Osakeyhtiömuodosta on etua perintö- tai lahjoitustilanteissa. Osakeyhtiön omistaessa metsät mainituissa tilanteissa, jaetaan pelkästään osakkeita metsien säilyessä ehjänä kokonaisuutena.