Hoitajien kokema moraalinen stressi lasten päivystyksessä

Abstract

Opinnäytetyönä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemaa moraalista stressiä lasten päivystyksessä. Tavoitteena oli koota tietoa, jota alan ammattilaiset ja opiskelijat voivat hyödyntää omassa pohdinnassaan ja moraalisissa ongelmatilanteissa. Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata tutkimuskysymykseen: Minkälaista hoitajien kokema moraalinen stressi lasten päivystyksessä on?

Työssä analysoitiin ja tunnistettiin viisi eri aihealuetta, jotka vaikuttavat moraalisen stressin syntyyn ja sen mahdollisiin seurauksiin. Aihealueet ovat koulutustausta ja työskentely lasten päivystyksessä, työaika, hoitotyön toteutus, henkinen uupumus ja työssä viihtyvyys.

Opinnäytetyön tuloksissa korostui koulutustaustan ja työkokemuksen määrän vaikutuksen moraalisen stressin määrään. Työaika, erityisesti aamuvuorot ja yleisesti vuorotyöskentely, osoittautui suureksi tekijäksi moraalisen stressin syntyyn. Hoitotyön toteutukseen liittyvät moraaliset ongelmat, kuten epäpätevä hoito, epäjohdonmukainen totuuden kertominen, mahdollisesti sopimaton hoito, hoitotyön erityistilanteet, kuten pisaravarotoimet akuuteissa tilanteissa ja ristiriitaiset terveydenhuoltoryhmät, lisäsivät moraalista stressiä. Hoitotyön toteutuksessa erityisesti lapsimielenterveyspotilaat olivat merkittävä moraalisen stressin aiheuttaja. Moraalisella stressillä on vaikutus mielenterveyteen ja yksilön resilienssiin, jotka voivat johtaa työuupumukseen ja ajatuksiin työpaikan vaihtamisesta. Moraalinen stressi voi myöskin vahvistaa yksilön resilienssiä.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat tarpeen jatkotutkimukselle, jossa selvitettäisiin tarkemmin COVID-19 pandemian aikaisen ja sen jälkeisen moraalisen stressin kokemuksia lasten päivystyksessä. Pediatrista moraalisen stressin arviointikyselyä voisi kehittää sisältämään COVID-19 pandemian luomat uudet moraalisen stressin ulottuvuudet.

The purpose of this thesis was to make a descriptive literature review on the moral distress experienced by nurses in pediatric emergency departments. The aim of this study was to compile information that medical professionals and students alike can use in moral dilemmas and problems. The research question in this thesis was: What kind of and what is the nature of moral distress experienced by pediatric emergency nurses? The research method used in this study was the descriptive literature review.

The study analyzed and identified five different themes that influence the amount and the effects of moral distress. The themes were educational background and time working in the emergency department, working time, implementation of nursing, mental exhaustion and job satisfaction.

The results showed the effect of educational background and experience on amount and level of experienced moral distress. Especially morning shift and shift work in general, were found to have contributed to the amount of moral distress. Identified factors that increased moral distress relating to the implementation of nursing work were incompetent care, incongruent truth-telling, potentially inappropriate care, special nursing situations and discordant health care teams. Caring for pediatric mental health patients increased moral distress. Moral distress has an effect on mental health, individual resilience, that can lead to burnout and thoughts of leaving the workplace. Moral distress can also strengthen one’s resilience.

The thesis’ results showed the need for further research, that explores pediatric emergency nurses’ moral distress during and after the COVID-19 pandemic. The MDS-R (P) questionnaire could also be expanded to include questions from the COVID-MDS questionnaire.