Yläraajaortoosit osana aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutusta

Abstract

Joka kolmas suomalainen kokee elämänsä aikana aivoverenkiertohäiriön (AVH) ja heistä noin 40 % tarvitsee pitkäaikaista kuntoutusta. AVH voi johtaa erilaisiin toimintakyvyn muutoksiin, esimerkkeinä erilaiset puheen ja kielen häiriöt, nielemisvaikeudet, neuropsykologiset häiriöt, sekä mielialan vaihtelut.

Tämän opin-näytetyön tavoitteena oli selvittää ajantasaisen ja näyttöön perustuvan tutkimustiedon perusteella, miten lastojen käytöstä voidaan hyötyä aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien yläraajojen kuntoutuksessa; tärkeimmät kysymykset olivat siis, tuoko lastojen käyttö hyötyä AVH-kuntoutujien yläraajakuntoutukseen ja jos, niin minkälaista hyötyä.

Opinnäytetyön toteutustavaksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, koska sitä kautta tarjolla olevaa tietoa päästiin tarkastelemaan laaja-alaisesti eri näkökulmista. Kaikkiaan käytiin läpi kolme tutkimusta, joissa oli kartoitettu lastojen hyötyjä AVH-kuntoutumisen eri vaiheissa ja erilaisiin oireisiin, lähinnä helpottamaan spastisuutta ja parantamaan käden toimintaa, sekä verrattu ortoosin ja venytyksen vaikuttavuuden eroja kuntoutuksessa.

Katsauksen perusteella voidaan todeta ortoosien käytöstä olevan vaihtelevaa hyötyä sekä spastisuuden lieventämisessä, että käden toiminnallisuuden parantamisessa aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Asiakaslähtöisyys ja kuntoutujan yksilölliset mieltymykset huomattiin keskeisiksi esimerkiksi valittaessa staattisen ja dynaamisen ortoosin välillä, ja suunniteltaessa kuntoutushoidon kestoa.