Työterveyshoitajien osaamisen johtaminen muutoksessa
Tarén-Honkalahti, Tanja (2024)
Tarén-Honkalahti, Tanja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110927742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110927742
Tiivistelmä
Työelämän dynaamisuus ja nopeatahtinen digitalisoituminen haastavat työterveyshoitajia työssään. Työterveyshuollossa näihin muutoksiin, kuten asiakkaiden lisääntyneisiin tarpeisiin on vastattu tietojärjestelmiä ja sähköisiä työkaluja kehittämällä. Työterveyshoitajilta toimintaympäristön ja työn muutokset ovat edellyttäneet kykyä reflektoida osaamistaan suhteessa osaamisvaatimuksiin. Osaamisvaatimusten kasvu on puolestaan lisännyt odotuksia organisaation osaamisen johtamista kohtaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työterveyshoitajien osaamista ja työn osaamisvaatimuksia sekä osaamisen johtamisen tarpeita, jotka huomioimalla organisaatio voi edistää osaamisen johtamista kohdennetummin. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineistonhankinta toteutettiin puolistrukturoiduin yksilöteemahaastatteluin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkittaviksi valikoitui 10 kokonaisvaltaisia työterveyshuoltopalveluja tuottavaa työterveyshoitajaa kahdeksasta valtakunnallisen organisaation toimipisteestä.
Tuloksina todettiin, että osaamisen johtaminen koetaan tärkeäksi jaetuksi prosessiksi. Työterveyshoitajilla on hyvä käsitys omasta osaamistaan ja arvio osaamisesta on hyvä, mutta tiedollisessa uudistumispaineessa ja tiedonhallinnassa organisaatio- ja esihenkilötasoisen tuen tarve korostuvat. Suurimmiksi haasteiksi osaamisen säilyttämiselle todettiin tiedon priorisointi, tiedon saavutettavuus, oppimishetkien kalenterointi sekä työajan priorisointi asiakastyöhön.
Tutkimus osoitti, että sähköisiä työkaluja ja tiedon saavutettavuutta tarvitsee edelleen kehittää, mutta samanaikaisesti tulee tarkastella työterveyshoitajien laaja-alaista työnkuvaa ja oppimismahdollisuuksia osaamisen hallinnan näkökulmasta. Yksilöllisempi osaamisen johtaminen, kuten yksilöllisen kehittämis- ja koulutussuunnitelman laatiminen ja seuranta tukisi tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä ja parantaisi työntekijöiden työnhallintaa. Organisaation osaamisen johtaminen näyttäytyi oppimismyönteisenä työkulttuurina ja monipuolisena osaamisen kehittämisenä. Entistä systemaattisempi osaamisen johtaminen voidaan nähdä työntekijöiden osaamista, työtyytyväisyyttä ja työnantajan pitovoimaa lisäävänä tekijänä, mutta myös työnantajan houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä uusien työnhakijoiden keskuudessa, kuten tutkimuskirjallisuudessa on havaittu.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työterveyshoitajien osaamista ja työn osaamisvaatimuksia sekä osaamisen johtamisen tarpeita, jotka huomioimalla organisaatio voi edistää osaamisen johtamista kohdennetummin. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineistonhankinta toteutettiin puolistrukturoiduin yksilöteemahaastatteluin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkittaviksi valikoitui 10 kokonaisvaltaisia työterveyshuoltopalveluja tuottavaa työterveyshoitajaa kahdeksasta valtakunnallisen organisaation toimipisteestä.
Tuloksina todettiin, että osaamisen johtaminen koetaan tärkeäksi jaetuksi prosessiksi. Työterveyshoitajilla on hyvä käsitys omasta osaamistaan ja arvio osaamisesta on hyvä, mutta tiedollisessa uudistumispaineessa ja tiedonhallinnassa organisaatio- ja esihenkilötasoisen tuen tarve korostuvat. Suurimmiksi haasteiksi osaamisen säilyttämiselle todettiin tiedon priorisointi, tiedon saavutettavuus, oppimishetkien kalenterointi sekä työajan priorisointi asiakastyöhön.
Tutkimus osoitti, että sähköisiä työkaluja ja tiedon saavutettavuutta tarvitsee edelleen kehittää, mutta samanaikaisesti tulee tarkastella työterveyshoitajien laaja-alaista työnkuvaa ja oppimismahdollisuuksia osaamisen hallinnan näkökulmasta. Yksilöllisempi osaamisen johtaminen, kuten yksilöllisen kehittämis- ja koulutussuunnitelman laatiminen ja seuranta tukisi tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä ja parantaisi työntekijöiden työnhallintaa. Organisaation osaamisen johtaminen näyttäytyi oppimismyönteisenä työkulttuurina ja monipuolisena osaamisen kehittämisenä. Entistä systemaattisempi osaamisen johtaminen voidaan nähdä työntekijöiden osaamista, työtyytyväisyyttä ja työnantajan pitovoimaa lisäävänä tekijänä, mutta myös työnantajan houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä uusien työnhakijoiden keskuudessa, kuten tutkimuskirjallisuudessa on havaittu.
