Automaatiosuunnittelun tehostaminen ohjelmakirjaston ja tekoälyn avulla
Ruotsalainen, Samuel (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110927739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110927739
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa PCS-Engineering Oy:lle ohjeistus LBP-lohkokirjaston käyttämisestä TIA Portal-ohjelmointiympäristössä. Toimeksiantajalla oli tarve toimivalle ohjeistukselle, koska ohjelmakirjastojen olemassa olevien ohjeistuksien ymmärtäminen oli tuottanut haasteita. Kirjaston ohjeistukset oli koettu puutteellisiksi, eikä selkeää koontia ollut olemassa. Uusien käyttäjien oli haastavaa ymmärtää kirjaston toimintatapoja ja periaatteita. Työn toisena tavoitteena oli selvitystyön avulla lisätä yrityksen tietämystä tekoälyn hyödyntämisestä. Opinnäytetyö yhdisti ohjeistuksen käytöstä syntyneet tulokset ja selvitystyön tekoälystä tutkimalla, kuinka tekoälyintegraatio yhdessä lohkokirjaston kanssa voisi tehostaa
suunnittelutyötä. Työ oli ajankohtainen, sillä tekoäly oli vasta saapumassa automaatiosuunnitteluun ja jokaisesta valttikortista oli hyötyä yritykselle tarjouskilpailujen voittamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyöhön kuului ohjeistuksen tekeminen toimeksiantajalle, sekä selvitys tekoälysovelluksen mahdollisesta toteutustavasta. Pohjana opinnäytetyölle olivat Siemensin tuottamat dokumentit ohjeistuksista ja esimerkkiprojekteista. Lisäksi aineistoa kerättiin myös aihealueen muilta relevanteilta toimijoilta artikkeleiden ja muiden julkaisujen muodossa. Tieto lohkokirjaston käyttämisestä muodostui vuonna 2024 tehdystä pienestä projektista, jossa lohkokirjastoa käytettiin sovelluksen sekä käyttöliittymän tekemiseen.
Tuloksessa huomattiin, että ohjelmakirjasto oli oikeanlaisen ohjeistuksen avulla helposti opeteltavissa. Kustannusanalyysi osoitti, että lisenssihintojen myötä kirjasto toimii parhaiten keskikokoisista projekteista suurempiin. Selvitys osoitti, että tekoälyn käyttäminen sovellussuunnittelussa on mahdollista jo vuonna 2024, mutta kuitenkin hyvin rajallisesti. Työssä tuotettiin ohjeet sovelluksen tekemiseen, joka hyödyntää sekä tekoälyä että lohkokirjastoa. Lopputuloksena toimeksiantaja sai ohjeistuksen kautta mahdollisuuden tehokkaampaan resursointiin sovellussuunnittelussa. Selvitys sovelluksen kehittämisestä antoi toimeksiantajalle näkymän tekoälyn käyttämisestä tulevaisuudessa.
suunnittelutyötä. Työ oli ajankohtainen, sillä tekoäly oli vasta saapumassa automaatiosuunnitteluun ja jokaisesta valttikortista oli hyötyä yritykselle tarjouskilpailujen voittamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyöhön kuului ohjeistuksen tekeminen toimeksiantajalle, sekä selvitys tekoälysovelluksen mahdollisesta toteutustavasta. Pohjana opinnäytetyölle olivat Siemensin tuottamat dokumentit ohjeistuksista ja esimerkkiprojekteista. Lisäksi aineistoa kerättiin myös aihealueen muilta relevanteilta toimijoilta artikkeleiden ja muiden julkaisujen muodossa. Tieto lohkokirjaston käyttämisestä muodostui vuonna 2024 tehdystä pienestä projektista, jossa lohkokirjastoa käytettiin sovelluksen sekä käyttöliittymän tekemiseen.
Tuloksessa huomattiin, että ohjelmakirjasto oli oikeanlaisen ohjeistuksen avulla helposti opeteltavissa. Kustannusanalyysi osoitti, että lisenssihintojen myötä kirjasto toimii parhaiten keskikokoisista projekteista suurempiin. Selvitys osoitti, että tekoälyn käyttäminen sovellussuunnittelussa on mahdollista jo vuonna 2024, mutta kuitenkin hyvin rajallisesti. Työssä tuotettiin ohjeet sovelluksen tekemiseen, joka hyödyntää sekä tekoälyä että lohkokirjastoa. Lopputuloksena toimeksiantaja sai ohjeistuksen kautta mahdollisuuden tehokkaampaan resursointiin sovellussuunnittelussa. Selvitys sovelluksen kehittämisestä antoi toimeksiantajalle näkymän tekoälyn käyttämisestä tulevaisuudessa.