Kommunikointi moniammatillisessa tiimissä perioperatiivisessa hoitotyössä
Leskinen, Carita; Mäki, Lotta (2024)
Leskinen, Carita
Mäki, Lotta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111228001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111228001
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kuvataan kommunikointia moniammatillisessa tiimissä ja selvitetään siihen vaikuttavia tekijöitä perioperatiivisessa hoitotyössä. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koottiin sähköisistä tietokannoista ja aineisto muodostui kahdeksasta tutkimuksesta, jotka analysoitiin sisällönanalyysilla.
Sisällönanalyysin pohjalta syntyi kymmenen yläluokkaa, joita olivat verbaalinen viestintä käskyinä, pyytämisinä ja äänen korottamisina; nonverbaalinen viestintä ilmeiden sekä käsien ja vartalon liikkeinä; laitesijoittelun heikentävä vaikutus; melun heikentävät vaikutukset; leikkaussalin henkilöstön väliset sosiaaliset suhteet; lääkärin tai kirurgin asenteet ja käyttäytyminen; yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteet; sairaanhoitajan ammattiosaaminen kommunikoinnissa, odotusten täyttämisessä ja tunteiden tiedostamisessa; tiedon siirtämisen ja vastuualueiden tiedostamisen tärkeys sekä kommunikoinnin epäonnistumiset ja potilasturvallisuutta vaarantavat vaikutukset.
Tulokset osoittivat, että perioperatiivisen moniammatillisen tiimin kommunikointiin vaikuttavat monet tekijät. Verbaalinen viestintä ilmeni käskyinä, pyyntöinä ja äänen korottamisena. Nonverbaalinen viestintä, kuten ilmeet ja kehon liikkeet, paransivat viestintää. Sosiaaliset suhteet, yhteenkuuluvuuden tunne ja luottamus edistivät tehokasta kommunikointia, kun taas hierarkia ja kirurgin negatiivinen asenne heikensivät sitä. Melu ja laitteiden sijoittelu haittasivat viestintää, mikä johti tiimityön heikentymiseen ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Sairaanhoitajien ammattitaito ja aktiivinen rooli potilaan puolestapuhujana olivat keskeisiä viestinnän onnistumisessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että moniammatillisen tiimin kommunikoinnissa on monia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Aihetta voisi tutkia lisää erityisesti kansallisella tasolla, jotta leikkaussalin kommunikoinnin tehokkuutta olisi mahdollista kehittää.
Sisällönanalyysin pohjalta syntyi kymmenen yläluokkaa, joita olivat verbaalinen viestintä käskyinä, pyytämisinä ja äänen korottamisina; nonverbaalinen viestintä ilmeiden sekä käsien ja vartalon liikkeinä; laitesijoittelun heikentävä vaikutus; melun heikentävät vaikutukset; leikkaussalin henkilöstön väliset sosiaaliset suhteet; lääkärin tai kirurgin asenteet ja käyttäytyminen; yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteet; sairaanhoitajan ammattiosaaminen kommunikoinnissa, odotusten täyttämisessä ja tunteiden tiedostamisessa; tiedon siirtämisen ja vastuualueiden tiedostamisen tärkeys sekä kommunikoinnin epäonnistumiset ja potilasturvallisuutta vaarantavat vaikutukset.
Tulokset osoittivat, että perioperatiivisen moniammatillisen tiimin kommunikointiin vaikuttavat monet tekijät. Verbaalinen viestintä ilmeni käskyinä, pyyntöinä ja äänen korottamisena. Nonverbaalinen viestintä, kuten ilmeet ja kehon liikkeet, paransivat viestintää. Sosiaaliset suhteet, yhteenkuuluvuuden tunne ja luottamus edistivät tehokasta kommunikointia, kun taas hierarkia ja kirurgin negatiivinen asenne heikensivät sitä. Melu ja laitteiden sijoittelu haittasivat viestintää, mikä johti tiimityön heikentymiseen ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Sairaanhoitajien ammattitaito ja aktiivinen rooli potilaan puolestapuhujana olivat keskeisiä viestinnän onnistumisessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että moniammatillisen tiimin kommunikoinnissa on monia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Aihetta voisi tutkia lisää erityisesti kansallisella tasolla, jotta leikkaussalin kommunikoinnin tehokkuutta olisi mahdollista kehittää.