Kokeellinen tutkimus paljasjalkakenkien ja vaelluskenkien vaikutuksista kävelyyn: Digitsole® Pro -älypohjallisten tuottama data-aineisto

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kävely vaelluskengissä eroaa kävelystä paljasjalkakengissä sekä lisätä Digitsole® Pro -älypohjallisten tunnettuutta ammattilaisten keskuudessa. Lisäksi työssä haluttiin esitellä, miten älypohjallisia voidaan hyödyntää erilaisissa käyttötarkoituksissa. Työtä ohjasi tutkimuskysymys: ”Miten kävely jäykillä vaelluskengillä eroaa kävelystä paljasjalkakengillä?”

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kokeellisena tutkimuksena, johon osallis-tui kymmenen tervettä henkilöä ilman merkittäviä alaraajojen rakenteellisia poikkeavuuksia. Osallistujat kävelivät sekä paljasjalkakengillä että vaelluskengillä, ja Digitsole® Pro -älypohjalliset mittasivat heidän kävelynsä eri parametreja, kuten askelpituutta, kävelynopeutta, tukivaiheen kestoa ja pronaatio-supinaatiokulmia. Tutkimukseen valittiin paljasjalkakengät sekä vaelluskengät, niiden erilaisten ominaisuuksiensa takia. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että erilaisten jalkineiden valinnalla on merkittäviä vaikutuksia alaraajojen toimintaan ja rakenteeseen. Tässä opinnäytetyössä tuloksia tarkasteltiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelman avulla.

Saadut tulokset antoivat viitteitä siitä, että jalkineen jäykkyydellä, painolla sekä sisäpohjan muodolla saattaa olla vaikutuksia kävelyn parametreihin, kuten askelpituuteen, kävelynopeuteen sekä kuormituksen jakaantumiseen jalkapohjassa. Paljasjalkakengissä askelsykli ja kävelynopeus oli pienempi, mutta askeltiheys suurempi kuin vaelluskengissä. Vaelluskengissä alkukontakti tapahtui voimakkaammin kantapäällä, paljasjalkakengissä puolestaan astuttiin enemmän koko jalkaterällä. Vaelluskengän jäykkä pohja rajoitti todennäköisesti varpaiden dorsifleksiota esiheilahdusvaiheessa. Painavampi jalkine saattoi aiheuttaa kiertoliikkeen suurentumista heilahdusvaiheen aikana. Vaelluskengän muotoiltu sisäpohja, joka tukee jalkaterän kaarirakenteita, saattaa selittää, miksi keskituki- ja päätöstukivaiheessa mediaalikaari joustaa vähemmän ja alemman nilkkanivelen pronaatio oli maltillisempaa.

Tutkimusjoukko oli pieni, joten laajempi otanta antaisi luotettavampaa tietoa jalkineiden vaikutuksista kävelyyn. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa tutkimuksen, jossa älypohjallisten avulla seurattaisiin paljasjalkakenkien vaikutuksia kävelyyn pidemmän ajan kuluessa.