De osynliga äldre med alkoholmissbruk : en kvalitativ undersökning om att vara anhörig till en äldre närstående som dricker

Abstract

I samhället finns många äldre och enligt prognosen kommer antalet seniorer att öka. Vi har tillgång till hemvård för våra äldre men hemvården ska räcka till många och besöken är korta. Det leder till att många äldre är ensamma, eller upplever ensamhet.

Syftet med examensarbetet var att undersöka vilken hjälp och stöd anhöriga, till äldre över 80 år som dricker alkohol på ett destruktivt sätt, hade behövt för att orka i sin anhörigroll. Upplevde de anhöriga att de kunde stöda sin närstående som drack alkohol på ett destruktivt sätt?

För min kvalitativa undersökning valdes intervju som metod. Fyra anhöriga, till äldre släktingar som drack alkohol destruktivt intervjuades. Respondenterna var i olika åldrar och svaren analyserades utifrån en kvalitativ innehållsanalys.

Resultatet av undersökningen visade att alla intervjuade kände skuld och skam över sin egen otillräcklighet med att hjälpa sin närstående till att sluta dricka. Man plågades också över att den närstående var så ensam, och att man kände att man inte räckte till där. De intervjuade upplevde även att samhället inte ”ser dem”. Känslan av ensamhet och det tabubelagda ämnet att ha en äldre släkting som dricker för mycket verkade tärande på den egna orken. De anhörigas egna mående påverkas mycket men alla hade hittat sina egna strategier för att orka med i sin anhörigroll.

Yhteiskunnassa on monia ikäihmisiä, ja ennusteen mukaan senioreiden määrä tulee kasvamaan. Meillä on käytettävissämme kotihoitoa ikäihmisillemme, mutta kotihoidon on riitettävä monille, ja käynnit ovat lyhyitä. Tämä johtaa siihen, että monet ikäihmiset ovat yksinäisiä tai kokevat yksinäisyyttä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaista apua ja tukea omaiset, joilla on yli 80-vuotiaita läheisiä, jotka juovat alkoholia tuhoisalla tavalla, olisivat tarvinneet jaksaakseen omaishoitajan roolissaan. Kokevatko omaiset, että he pystyivät tukemaan läheistään, joka joi alkoholia tuhoisalla tavalla?

Kvalitatiivisessa tutkimuksessani valitsin menetelmäksi haastattelun. Haastateltaviksi valittiin neljä omaista, joilla oli iäkkäitä läheisiä, jotka joivat alkoholia tuhoisasti. Vastaajat olivat eri ikäisiä, ja vastaukset analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki haastateltavat tunsivat syyllisyyttä ja häpeää omasta riittämättömyydestään auttaessaan läheistään lopettamaan juomisen. Heitä myös vaivasi se, että läheinen oli niin yksin, ja he kokivat, etteivät he riittäneet tässäkään. Haastateltavat kokivat lisäksi, ettei yhteiskunta "näe heitä". Yksinäisyyden tunne ja se, että on tabu puhua iäkkäästä läheisestä, joka juo liikaa, näyttivät kuluttavan heidän omaa jaksamistaan. Omaiset kertoivat oman hyvinvointinsa olevan vahvasti vaikuttunut tilanteesta, mutta kaikki olivat löytäneet omat strategiansa jaksaa omaishoitajan roolissaan.

In society, there are many elderly people, and according to forecasts, the number of seniors will increase. We have access to home care for our elderly, but home care must cover many people, and the visits are brief. This leads to many elderly being alone or experiencing loneliness.

The purpose of this thesis was to examine what kind of help and support relatives of elderly people over the age of 80, who drink alcohol in a destructive way, would have needed to cope with their role as caregivers. Did the relatives feel that they were able to support their loved ones who drank alcohol destructively?

For my qualitative study, interviews were chosen as the method. Four relatives of elderly family members who drank alcohol destructively were interviewed. The respondents were of different ages, and the answers were analyzed through a qualitative content analysis.

The results of the study showed that all interviewees felt guilty and shame about their own inadequacy in helping their loved ones to stop drinking. They also suffered from the fact that their loved one was so lonely, and they felt there weren't enough in that regard either. The interviewees also felt that society does not “see them.” The feeling of loneliness and the taboo subject of having an elderly relative who drinks too much seemed to wear down their own strength. The relatives' own well-being was greatly affected, but all had found their own strategies to manage their role as caregivers.