Työhyvinvointi Suomen pikaruokaravintoloissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan yleisellä tasolla Suomen pikaruokaravintoloiden työolosuhteita sekä työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tekijät, jotka vaikuttavat negatiivisesti ja positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimustulosten perusteella nostetaan esiin merkittävimmät kehityskohteet. Kehityskohteisiin etsitään ratkaisuja, joiden avulla pikaruokaravintoloiden työolosuhteita voidaan parantaa.

Kyselytutkimuksella selvitettiin työntekijöiden kokemuksia pikaruoka-alalla työskentelystä ja etsittiin kuormittavia ja työvointia tukevia tekijöitä. Avoimilla kysymyksillä selvitettiin työntekijöiden omia työkokemuksia. Kyselyyn vastasi 626 henkilöä, joista valtaosa oli nuoria. Tutkimusta jatkettiin kahden pikaruokaravintolassa työskennelleen haastatteluilla, joilla syvennettiin kyselyn tulosten ongelmakohtia ja saatiin parannusehdotuksia työolosuhteisiin.

Tutkimuksen mukaan pikaruokaravintoloiden työolosuhteet ovat keskinkertaiset, ja suurimmat työhyvinvointiin vaikuttavat ongelmat koskevat taukojen pitämistä, työn hektisyyttä, esihenkilötyötä, liian suurta työkuormaa sekä turvattomia asiakaskohtaamisia. Työhyvinvointia tukevat erityisesti työkaverit sekä hyvä yhteishenki työpaikalla. Ongelmakohtien esiin tuominen oli työntekijöiden mielestä haastavaa. Työntekijät myös kokivat, että ongelmakohtiin ei puututtu tai puututtiin vain osittain.

Iso osa pikaruokaravintoloissa työskentelevistä on nuoria henkilöitä. Pikaruokaravintoloissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota riittävään tauotukseen sekä työntekijöiden jaksamiseen. Työntekijät kokivat, että työkuorma oli usein liian suuri työntekijöiden vähäisen määrän vuoksi. Myös työntekijöiden turvallisuuteen liittyviä asioita tulisi parantaa esimerkiksi perehdyttämällä työntekijöitä toimimaan oikein, kun asiakaskohtaamista ei koe turvalliseksi. Esihenkilöiden kouluttamisessa tulisi ottaa käytännön asioiden lisäksi huomioon myös johtamisen taidot.

The objective of this study was to gather information on the well-being of fast food workers in Finland. The purpose of the study was to examine which factors affect the respondents’ well-being at work the most and how to develop working conditions. The development proposals were made using the collected data.

In the quantitative study 626 people participated in a survey covering a large scale of well-being factors at work. In the qualitative study two people with experience working in fast food restaurants were interviewed. The interview questions were based on the results of the survey. The purpose of the study was to find which factors affect the respondents’ well-being at work the most and how to develop working conditions.

The majority of participants stated that the working conditions were mediocre. According to the study, the biggest problems concerned taking breaks, hectic work, excessive workload, unsafe costumer encounters and the challenge of addressing problems to a superior. Coworkers and good working atmosphere affected well-being positively.

The findings indicate that fast food restaurants should pay more attention to sufficient breaks and hiring enough staff in proportion to the workload. The superiors should be taught leadership skills. Proper orientation on, for example, unsafe costumer encounters is also needed.