Aktivointisuunnitelmien vaikutukset nuorten työllistymiseen
Rasi, Olavi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111328137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111328137
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorten asiakkaiden aktivointisuunnitelmien vaikutuksia Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilussa. Opinnäyte-työssä selvitettiin sitä, millaisia ovat asiakkaiden taustatilanteet, millaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin asiakkaita pyritään ohjaamaan sekä erityisesti sitä, millaisia ovat asiakkaiden tilanteet kolmen kuukauden tarkastelujakson jälkeen. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia konkreettisia vaikutuksia akti-vointisuunnitelmalla on nuoren asiakkaan työ- ja koulutuspolulla.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä osallistaminen aktiivisiksi kansalaisiksi ovat teemoja, jotka on toistuvasti nostettu esille uutisoinnissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työllisyyspalveluissa nuorille asiakkaille laadittavat aktivointi-suunnitelmat ovat tärkeä osa nuorten kiinnittämisessä työ- ja koulutuselämään, minkä vuoksi niiden merkitys kasvaa entisestään, kun samanaikaisesti nuorten yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät Suomessa. Aktivointisuunnitelma mahdollistaa nuoren asiakkaan ohjaamisen sopivimpaan työllistymistä edistävään palveluun. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan paremmin hah-mottaa asiakkaiden palveluohjauksen polkuja sekä tiedostaa, millaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin asiakkaiden ohjautuminen jakautuu.
Opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin työllisyyspalveluiden asiakastietojärjestelmistä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun 18–29-vuotiaat asiakkaat, jotka eivät olleet kotoutumistaustaisia. Tutkimuskysymyksinä olivat, millaisia ovat asiakkaiden taustatilanteet, millaisiin palveluihin asiakkaita pyritään ohjaamaan ja millainen on asiakkaiden tilanne kolmen kuu-kauden tarkastelujakson jälkeen.
Opinnäytetyön perusteella voitiin todeta, että sosioekonominen tausta ja terveydelliset työnhaun rajoitteet toivat eniten haasteita palveluohjaukseen. Palveluihin ohjaamisessa painottui eniten kuntouttava työtoiminta. Kolmen kuu-kauden seuranta-ajan jälkeen asiakkaiden tilanteet jakautuivat kolmijakoisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan tilanne ei ollut muuttunut, kuntouttavaan työtoimintaan sekä muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Opinnäytetyön tulos-ten arviointia voidaan hyödyntää nuorten uraohjauksen suunnittelussa tulevaisuudessa.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä osallistaminen aktiivisiksi kansalaisiksi ovat teemoja, jotka on toistuvasti nostettu esille uutisoinnissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työllisyyspalveluissa nuorille asiakkaille laadittavat aktivointi-suunnitelmat ovat tärkeä osa nuorten kiinnittämisessä työ- ja koulutuselämään, minkä vuoksi niiden merkitys kasvaa entisestään, kun samanaikaisesti nuorten yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät Suomessa. Aktivointisuunnitelma mahdollistaa nuoren asiakkaan ohjaamisen sopivimpaan työllistymistä edistävään palveluun. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan paremmin hah-mottaa asiakkaiden palveluohjauksen polkuja sekä tiedostaa, millaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin asiakkaiden ohjautuminen jakautuu.
Opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin työllisyyspalveluiden asiakastietojärjestelmistä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun 18–29-vuotiaat asiakkaat, jotka eivät olleet kotoutumistaustaisia. Tutkimuskysymyksinä olivat, millaisia ovat asiakkaiden taustatilanteet, millaisiin palveluihin asiakkaita pyritään ohjaamaan ja millainen on asiakkaiden tilanne kolmen kuu-kauden tarkastelujakson jälkeen.
Opinnäytetyön perusteella voitiin todeta, että sosioekonominen tausta ja terveydelliset työnhaun rajoitteet toivat eniten haasteita palveluohjaukseen. Palveluihin ohjaamisessa painottui eniten kuntouttava työtoiminta. Kolmen kuu-kauden seuranta-ajan jälkeen asiakkaiden tilanteet jakautuivat kolmijakoisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan tilanne ei ollut muuttunut, kuntouttavaan työtoimintaan sekä muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Opinnäytetyön tulos-ten arviointia voidaan hyödyntää nuorten uraohjauksen suunnittelussa tulevaisuudessa.