KONE Oyj:n arvonmääritys
Välimaa, Kalle (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111428210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111428210
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida KONE Oyj:n oman pääoman arvoa valittuja arvonmääritysmenetelmiä hyödyntäen. Alatavoitteina oli arvioida eri menetelmien soveltuvuutta KONE Oyj:n arvonmääritykseen sekä analysoida arvonmääritysmalleissa käytettäviin tulevaisuuden ennusteisiin vaikuttavia tekijöitä.
Tietoperustassa tutustuttiin yrityksen arvonluonnin perusteisiin, tuoton ja riskin välisen suhteeseen sekä oman-, vieraan- ja keskimääräisen pääoman kustannuksen määräytymiseen. Kassavirtaperusteisessa arvonmäärityksessä keskityttiin ammattilaisten keskuudessa suositumpiin arvonmääritysmalleihin, niiden eroavaisuuksiin ja soveltuviin käyttötilanteisiin sekä päätösarvon laskemiseen. Suhteellisen arvonmäärityksen osalta tietoperustassa tutustuttiin verrokkiryhmän muodostamiseen sekä yleisimpiin suhteellisessa arvonmäärityksessä hyödynnettäviin hinnoittelukertoimiin.
Empiirisessä osiossa esiteltiin KONE Oyj:n liiketoimintaa, toimialaa, strategiaa sekä viime vuosien taloudellista kehitystä. Oman pääoman arvonmääritys toteutettiin kohdeyrityksen arvonmääritykseen parhaiten sopivilla arvonmääritysmenetelmillä. Kassavirtaperusteinen arvonmääritys sisälsi kohdeyrityksen tulevaisuuden kassavirtojen ennustamisen ja kassavirtojen diskonttaamisen nykyarvoonsa kohdeyritykselle määritetyllä pääoman kustannuksella. Tulevaisuuden ennusteissa pääpaino oli kohdeyrityksen liikevaihtojakauman kehityksen ennustamisessa eri liiketoimintojen välillä sekä tämän vaikutus kohdeyrityksen kannattavuuteen. Suhteellisessa arvonmäärityksessä kohdeyrityksen verrokkiryhmä muodostettiin sen merkittävimmistä kilpailijoista. Verrokkiryhmän hinnoittelukertoimien keskiarvon avulla määritettiin kohdeyrityksen oman pääoman arvo.
Tutkimuksessa eri arvonmääritysmenetelmillä saadut tulokset olivat linjassa toistensa kanssa. Työssä esitetyt tulokset olivat vertailukohdan yläpuolella. Erot olivat kuitenkin sen verran pieniä, että KONE Oyj:n aliarvostusta ei voida pitää selkeänä. Johtopäätös kuitenkin oli, että arvonmäärityksessä kannattaa pyrkiä hyödyntämään useampaa eri arvonmääritysmenetelmää parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tietoperustassa tutustuttiin yrityksen arvonluonnin perusteisiin, tuoton ja riskin välisen suhteeseen sekä oman-, vieraan- ja keskimääräisen pääoman kustannuksen määräytymiseen. Kassavirtaperusteisessa arvonmäärityksessä keskityttiin ammattilaisten keskuudessa suositumpiin arvonmääritysmalleihin, niiden eroavaisuuksiin ja soveltuviin käyttötilanteisiin sekä päätösarvon laskemiseen. Suhteellisen arvonmäärityksen osalta tietoperustassa tutustuttiin verrokkiryhmän muodostamiseen sekä yleisimpiin suhteellisessa arvonmäärityksessä hyödynnettäviin hinnoittelukertoimiin.
Empiirisessä osiossa esiteltiin KONE Oyj:n liiketoimintaa, toimialaa, strategiaa sekä viime vuosien taloudellista kehitystä. Oman pääoman arvonmääritys toteutettiin kohdeyrityksen arvonmääritykseen parhaiten sopivilla arvonmääritysmenetelmillä. Kassavirtaperusteinen arvonmääritys sisälsi kohdeyrityksen tulevaisuuden kassavirtojen ennustamisen ja kassavirtojen diskonttaamisen nykyarvoonsa kohdeyritykselle määritetyllä pääoman kustannuksella. Tulevaisuuden ennusteissa pääpaino oli kohdeyrityksen liikevaihtojakauman kehityksen ennustamisessa eri liiketoimintojen välillä sekä tämän vaikutus kohdeyrityksen kannattavuuteen. Suhteellisessa arvonmäärityksessä kohdeyrityksen verrokkiryhmä muodostettiin sen merkittävimmistä kilpailijoista. Verrokkiryhmän hinnoittelukertoimien keskiarvon avulla määritettiin kohdeyrityksen oman pääoman arvo.
Tutkimuksessa eri arvonmääritysmenetelmillä saadut tulokset olivat linjassa toistensa kanssa. Työssä esitetyt tulokset olivat vertailukohdan yläpuolella. Erot olivat kuitenkin sen verran pieniä, että KONE Oyj:n aliarvostusta ei voida pitää selkeänä. Johtopäätös kuitenkin oli, että arvonmäärityksessä kannattaa pyrkiä hyödyntämään useampaa eri arvonmääritysmenetelmää parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi.