Osaamisen johtaminen ja ammattitaito patologian laboratoriossa : Fimlab Laboratoriot Oy:n bioanalyytikoiden mielipiteitä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Fimlab Laboratoriot Oy:n patologian laboratorion histologian hoitohenkilökunnan mielipiteitä osaamisen johtamisesta ja ammattitaidosta patologian laboratoriossa. Opinnäytetyössä etsin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat 1. Miten ammattitaito ilmenee patologian laboratoriossa? 2. Miten henkilökunta kokee osaamisen johtamisen patologian laboratoriossa? ja 3. Miten osaamisen johtamista voisi kehittää patologian laboratoriossa? Tavoitteena oli luoda tutkimustulosten pohjalta kehittämisehdotus ammattitaidon tukemisen sekä osaamisen johtamisen käytäntöihin.

Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014. Opinnäytetyöhön haastattelin kuutta bioanalyytikkoa Fimlab Laboratoriot Oy:n patologian laboratoriosta ja materiaalin analysoin sisällönanalyysia käyttäen syksyllä 2014.

Opinnäytetyön tulosten mukaan patologian laboratoriossa ilmenevää ammattitaitoa on hankala kuvata sanoin ja se koostuu osittain hiljaisesta tiedosta. Patologian laboratorion ammattitaitoon kuuluu olennaisesti työn kokonaisuuden hahmottaminen ja työpisteiden välisen syy-seuraus- yhteyden ymmärtäminen. Ammattitaidon kehittymiselle on pohjana teoriatieto ja ammattiin oppii kokemuksen sekä tekemisen kautta. Osaamisen johtaminen käsitteenä puolestaan ei ollut kovin tuttu hoitajille. He kuitenkin kokivat, että osaamista johdetaan suurimmaksi osaksi hyvin patologian laboratoriossa.

Tulosten perusteella kehitettäviksi osa-alueiksi osaamisen johtamisessa nousivat perehdytys, palautejärjestelmä sekä tiedon kulku. Perehdytykseen sekä perehdyttäjän taitoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, kuin myös palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Palautteeseen liittyviä vuorovaikutustaitoja tulisi opetella ja kehittää patologian laboratoriossa. Tiedon kulkua pitäisi parantaa erityisesti johdon ja henkilökunnan välillä. Tietoa pitäisi jakaa runsaasti ja toimivia tiedonkulunvälineitä tulisi kehittää. Myös osaamiskartoitus olisi suositeltavaa tehdä osaamisen johtamisen tueksi.

The purpose of this thesis was to survey the views of employees about knowledge management and expertise in pathology laboratory in Fimlab Laboratories Ltd. The goal was to create development proposal to support expertise and to improve the practice of the knowledge management.

The thesis was qualitative research. The data were collected using thematic interview during December 2013 and January 2014. Six biomedical laboratory scientists from Fimlab Laboratories Ltd.’s pathology laboratory were interviewed and the data were content-analyzed in autumn 2014.

The results suggest that the expertise in pathology laboratory is difficult to describe and it consists partially of tacit knowledge. Understanding the entirety of the work and causation between workstations is essential to the expertise. The base for development of expertise is theory and learning the profession happens via experience and by doing. Knowledge management as a concept was not familiar to the employees. However, they felt that knowledge was managed mostly well.

Fields that need improvement in knowledge management are familiarization, feedback structure and communication. More attention should be paid to familiarization and to the instructor’s skills, as well as to giving and taking feedback. Interaction skills that are related to familiarization should be learned and improved. Communication needs to be improved especially between management and employees. Knowledge should be shared and functional knowledge sharing tools should be developed. In addition, a knowledge audit should be conducted in order to support the knowledge management.