Koneyhteistyön ja maatalouskoneurakoinnin mahdollisuudet Kankaanpäässä ja lähialueilla
Tammisto, Matias (2024)
Tammisto, Matias
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111528398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111528398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa koneyhteistyön ja maatalouskoneurakoinnin mahdollisuuksia Kankaanpään, Jämijärven ja Pomarkun muodostamalla alueella Pohjois-Satakunnassa. Tavoitteena oli myös lisätä tietoutta koneyhteistyöstä ja sen erilaisista muodoista sekä madaltaa maatalousyrittäjien kynnystä aloittaa koneyhteistyö tai ottaa käyttöön maatalouskoneurakointipalveluja. Alueella ei sijaitse Suomen suurimpiin luettavia maatalousyrityksiä ja siksi onkin tärkeää löytää vaihtoehtoisia keinoja pärjätä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa. Tarkoituksena on siis lisätä alueen maatalouden kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimerkiksi yhteistyöllä voidaan pienissäkin maatalousyrityksissä saavuttaa suurtuotannon etuja tehokkuutta lisäämällä ja laskea yksikkökustannuksia.
Teoriassa käsiteltiin konekustannuksia, maatalouden rakennekehityksen tuomia haasteita, koneyhteistyön muotoja, koneyhteistyöhön ja maatalouskoneurakointiin liittyviä arvoja, asenteita, kokemuksia sekä hyötyjä ja esteitä. Teoriatiedon lisäksi alueen maatalousyrittäjille lähetettiin kysely, jossa oli kysymyksiä maatalouskoneurakoitsijoiden käyttämisestä, koneyhteistyön tekemisestä sekä maatalouskoneurakointipalveluiden tarjoamisesta. Kysely lähetettiin 496 maatalousyrittäjälle, joista 107 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 21,6. Kyselyn avulla oli tavoitteena saada käsitys alueen tämänhetkisestä tilanteesta, jotta maatalousyrittäjät voivat tehdä parempia päätöksiä maatalouskoneurakointiin sekä yhteistyöhön liittyen.
Vastanneista noin puolet käyttivät maatalouskoneurakointipalveluita ja noin 40 % teki koneyhteistyötä maatalouden töissä. Noin 40 % maatalouskoneurakointipalveluita nykyään käyttämättömistä voisi ajatella käyttävänsä niitä tulevaisuudessa. Vastaavasti hieman yli puolet nykyisin koneyhteistyötä tekemättömistä voisi ajatella tekevänsä koneyhteistyötä tulevaisuudessa. Maatalouskoneurakointipalveluita käyttävistä kukaan ei aio vähentää palveluiden käyttämistä. Koneyhteistyötä tekevistä vain 7 % aikoo vähentää tai lopettaa koneyhteistyön. Vastausten perusteella alueella on siis mahdollisuuksia koneyhteistyön lisääntymiseen ja maatalouskoneurakoinnin yleistymiseen. Kyselystä saadut tulokset olivat teoriaosiossa esitettyjen yleisten kehitysnäkymien suuntaisia. Kynnyskysymys on, miten tarvitsijat, tarjoajat ja yhteistyöhalukkaat saadaan kohtaamaan toisensa.
Teoriassa käsiteltiin konekustannuksia, maatalouden rakennekehityksen tuomia haasteita, koneyhteistyön muotoja, koneyhteistyöhön ja maatalouskoneurakointiin liittyviä arvoja, asenteita, kokemuksia sekä hyötyjä ja esteitä. Teoriatiedon lisäksi alueen maatalousyrittäjille lähetettiin kysely, jossa oli kysymyksiä maatalouskoneurakoitsijoiden käyttämisestä, koneyhteistyön tekemisestä sekä maatalouskoneurakointipalveluiden tarjoamisesta. Kysely lähetettiin 496 maatalousyrittäjälle, joista 107 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 21,6. Kyselyn avulla oli tavoitteena saada käsitys alueen tämänhetkisestä tilanteesta, jotta maatalousyrittäjät voivat tehdä parempia päätöksiä maatalouskoneurakointiin sekä yhteistyöhön liittyen.
Vastanneista noin puolet käyttivät maatalouskoneurakointipalveluita ja noin 40 % teki koneyhteistyötä maatalouden töissä. Noin 40 % maatalouskoneurakointipalveluita nykyään käyttämättömistä voisi ajatella käyttävänsä niitä tulevaisuudessa. Vastaavasti hieman yli puolet nykyisin koneyhteistyötä tekemättömistä voisi ajatella tekevänsä koneyhteistyötä tulevaisuudessa. Maatalouskoneurakointipalveluita käyttävistä kukaan ei aio vähentää palveluiden käyttämistä. Koneyhteistyötä tekevistä vain 7 % aikoo vähentää tai lopettaa koneyhteistyön. Vastausten perusteella alueella on siis mahdollisuuksia koneyhteistyön lisääntymiseen ja maatalouskoneurakoinnin yleistymiseen. Kyselystä saadut tulokset olivat teoriaosiossa esitettyjen yleisten kehitysnäkymien suuntaisia. Kynnyskysymys on, miten tarvitsijat, tarjoajat ja yhteistyöhalukkaat saadaan kohtaamaan toisensa.