Nuorten urheilijoiden rasitusperäinen alaselkäkipu
Puttonen, Heidi; Passi, Jutta (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828525
Tiivistelmä
Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Julkisessa keskustelussa on noussut esiin sen yleistyminen myös nuorilla urheilijoilla. Alaselkäkivun yleistyessä tarvittaisiin tutkimustietoa valmentajille, vanhemmille ja itse urheilijoille. Tieto voisi auttaa ennaltaehkäisyyn ja siihen, ettei kipu pitkittyisi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ajankohtaista tutkimustietoa riskitekijöistä nuorten urheilijoiden alaselkäkivulle sekä fysioterapian keinoista sen kuntouttamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin CINAHL, PudMed ja Sportdiscus tietokantoja. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2024. Määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella
kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi tutkimusta.
Useassa tutkimuksessa nousi esiin toistuva ja samankaltainen fyysinen kuormitus yhtenä riskitekijänä rasitusperäiselle alaselkäkivulle. Lisäksi kuormituksen määrä nostettiin esiin tutkimuksissa. Mainittuna oli tietyt urheilulajit ja näiden osalta riskitekijänä oli juuri edellä mainittu toistuva samankaltainen fyysinen kuormitus. Alentunut liikkuvuus nähtiin yhtenä riskitekijänä, erityisesti esiin oli nostettu hamstring-lihakset, nelipäinen reisilihas sekä lonkankoukistajat. Naissukupuoli ja kasvupyrähdys mainittiin riskitekijöissä, näistä tietoa oli kuitenkin vähemmän.
Tutkimuksissa nousi esiin ydintuen ja lantion hallinnan vahvistaminen, lonkan liikkuvuuden palauttaminen, progressiivinen stabilisaatio ja spesifiset urheiluharjoitteet. Lisäksi puhuttiin lihaskireyden vähentämisestä sekä motoristen suoritusten parantamisesta.
Riskitekijöistä löytyi enemmän tutkimustietoa kuin fysioterapian keinoista. Vaikuttavista fysioterapian keinoista olisikin tärkeää saada jatkossa lisää tutkimustietoa. Tulosten perusteella voimme päätellä, että harjoittelussa tulisi huomioida fyysisen kuormituksen määrä sekä monipuolisuus, liikkuvuusharjoittelua unohtamatta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ajankohtaista tutkimustietoa riskitekijöistä nuorten urheilijoiden alaselkäkivulle sekä fysioterapian keinoista sen kuntouttamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin CINAHL, PudMed ja Sportdiscus tietokantoja. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2024. Määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella
kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi tutkimusta.
Useassa tutkimuksessa nousi esiin toistuva ja samankaltainen fyysinen kuormitus yhtenä riskitekijänä rasitusperäiselle alaselkäkivulle. Lisäksi kuormituksen määrä nostettiin esiin tutkimuksissa. Mainittuna oli tietyt urheilulajit ja näiden osalta riskitekijänä oli juuri edellä mainittu toistuva samankaltainen fyysinen kuormitus. Alentunut liikkuvuus nähtiin yhtenä riskitekijänä, erityisesti esiin oli nostettu hamstring-lihakset, nelipäinen reisilihas sekä lonkankoukistajat. Naissukupuoli ja kasvupyrähdys mainittiin riskitekijöissä, näistä tietoa oli kuitenkin vähemmän.
Tutkimuksissa nousi esiin ydintuen ja lantion hallinnan vahvistaminen, lonkan liikkuvuuden palauttaminen, progressiivinen stabilisaatio ja spesifiset urheiluharjoitteet. Lisäksi puhuttiin lihaskireyden vähentämisestä sekä motoristen suoritusten parantamisesta.
Riskitekijöistä löytyi enemmän tutkimustietoa kuin fysioterapian keinoista. Vaikuttavista fysioterapian keinoista olisikin tärkeää saada jatkossa lisää tutkimustietoa. Tulosten perusteella voimme päätellä, että harjoittelussa tulisi huomioida fyysisen kuormituksen määrä sekä monipuolisuus, liikkuvuusharjoittelua unohtamatta.