Kuvaus gerontologisen hoitotyön osaamisen arvioinnin mittareista
Aaltonen, Anne (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112028941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112028941
Tiivistelmä
Hoitajien tulee hallita vaativa gerontologinen hoitotyö ikääntyneitä hoitaessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisilla erilaisilla mittareilla hoitajien gerontologisen hoitotyön osaamista on arvioitu. Tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, millaisia mittareita on olemassa ja mikä niiden pääasiallinen sisältö on.
Aihetta käsiteltiin seuraavien tehtävien kautta: Millaisilla mittareilla hoitajien gerontologisen hoitotyön osaamista on arvioitu? Mitkä ovat mittareiden tärkeimmät sisällöt ja mitä aihealueita ne mittaavat? Opinnäytetyön menetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin sähköisistä tietokannoista käyttäen ennalta määrättyjä hakutermejä ja lauseita. Aineiston analyysi suoritettiin teorialähtöisellä analyysillä, jossa pohjana olivat teoriasta nousseet yhdeksän gerontologisen hoitotyön osaamisaluetta.
Löydettiin yhteensä kahdeksan eri mittaria: Nursing Older People - Competence Evalution Tool (NOP-CET), Ms. Olsen -test, Geriatric Institutional Assessment Profile (GIAP), The Core Competencies of GNSs, The Knowledge of Older People Quiz (KOP-Q), Older Patients in Acute Care Survey (OPACS-US), Comprehensive Gerontological Nursing Competency (GNC) Scale ja Geriatric Competencies for RNs in Hospitals (GCRNH). Tutkitut mittarit poikkesivat toisistaan sisällön ja kattavuuden suhteen. Ne erosivat myös arviointimenetelmiensä suhteen.
Tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää gerontologisen hoitotyön osaamisen arvioinnissa. Mittareiden tuloksia voidaan käyttää koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa sekä uusien mittareiden kehittämisessä. Nurses need expertise in gerontological nursing to care for the elderly. The purpose of this thesis was to find out what different instruments have been used to assess nurses’ competence in gerontological nursing. The aim was to increase knowledge about what kind of instruments exist and what their main content is.
The topic was addressed through the following questions: What are the instruments used to assess nurses’ competence in gerontological nursing? What are the main contents of the instruments and which thematic areas they measure? The method of the thesis was a descriptive literature review. The data was retrieved from electronic databases using predefined search terms and phrases. The analysis of the material was carried out using a theory-based analysis based on nine areas of competence in gerontological nursing that emerged from the theory.
A total of eight different instruments were found: Nursing Older People – Competence Evaluation Tool (NOP-CET), Ms. Olsen -test, Geriatric Institutional Assessment Profile (GIAP), The Core Competencies of GNSs, The Knowledge of Older People Quiz (KOP-Q), Older Patients in Acute Care Survey (OPACS-US), Comprehensive Gerontological Nursing Competency (GNC) Scale and Geriatric Competencies for RNs in Hospitals (GCRNH). The scales examined differed in content and coverage. They also differed in their assessment methods.
The results of this work can be used to assess competence in gerontological nursing. The results of the instruments can be used to evaluate the effectiveness of education and to develop new instruments.
Aihetta käsiteltiin seuraavien tehtävien kautta: Millaisilla mittareilla hoitajien gerontologisen hoitotyön osaamista on arvioitu? Mitkä ovat mittareiden tärkeimmät sisällöt ja mitä aihealueita ne mittaavat? Opinnäytetyön menetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin sähköisistä tietokannoista käyttäen ennalta määrättyjä hakutermejä ja lauseita. Aineiston analyysi suoritettiin teorialähtöisellä analyysillä, jossa pohjana olivat teoriasta nousseet yhdeksän gerontologisen hoitotyön osaamisaluetta.
Löydettiin yhteensä kahdeksan eri mittaria: Nursing Older People - Competence Evalution Tool (NOP-CET), Ms. Olsen -test, Geriatric Institutional Assessment Profile (GIAP), The Core Competencies of GNSs, The Knowledge of Older People Quiz (KOP-Q), Older Patients in Acute Care Survey (OPACS-US), Comprehensive Gerontological Nursing Competency (GNC) Scale ja Geriatric Competencies for RNs in Hospitals (GCRNH). Tutkitut mittarit poikkesivat toisistaan sisällön ja kattavuuden suhteen. Ne erosivat myös arviointimenetelmiensä suhteen.
Tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää gerontologisen hoitotyön osaamisen arvioinnissa. Mittareiden tuloksia voidaan käyttää koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa sekä uusien mittareiden kehittämisessä.
The topic was addressed through the following questions: What are the instruments used to assess nurses’ competence in gerontological nursing? What are the main contents of the instruments and which thematic areas they measure? The method of the thesis was a descriptive literature review. The data was retrieved from electronic databases using predefined search terms and phrases. The analysis of the material was carried out using a theory-based analysis based on nine areas of competence in gerontological nursing that emerged from the theory.
A total of eight different instruments were found: Nursing Older People – Competence Evaluation Tool (NOP-CET), Ms. Olsen -test, Geriatric Institutional Assessment Profile (GIAP), The Core Competencies of GNSs, The Knowledge of Older People Quiz (KOP-Q), Older Patients in Acute Care Survey (OPACS-US), Comprehensive Gerontological Nursing Competency (GNC) Scale and Geriatric Competencies for RNs in Hospitals (GCRNH). The scales examined differed in content and coverage. They also differed in their assessment methods.
The results of this work can be used to assess competence in gerontological nursing. The results of the instruments can be used to evaluate the effectiveness of education and to develop new instruments.