Kuortaneen urheiluopiston Omaksi parhaaksi – hyvinvointivalmennuksen koettu vaikutus ja elintapamuutosten pysyvyys

Abstract

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin terveyteen ja hyvinvointiin, motivaatioon sekä käyttäytymisen muutosteorioihin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kuortaneen urheiluopistolla toimivan Hyvinvointi- ja vapaa-aikakeskuksen Omaksi Parhaaksi -hyvinvointivalmennuspalvelu.

Omaksi Parhaaksi -hyvinvointivalmennus on yritysasiakkaille ja työyhteisöille suunnattu palvelu, joka tähtää henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantamiseen niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Tutkimuksessa keskityttiin ”Omaksi Parhaaksi” -hyvinvointivalmennukseen ja sen vaikutuksiin osallistujien elintapoihin ja hyvinvointiin valmennusjakson päätyttyä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää, missä määrin Kuortaneen hyvinvointivalmennus tuottaa pysyviä elintapamuutoksia osallistujien kokemusten mukaan. Tutkimuksesta saatujen tietojen avulla pyrittiin tuomaan esille asioita, joita Kuortaneen urheiluopisto pystyy hyödyntämään palvelutoiminnan kehittämisen tukena, sekä myynnissä ja markkinoinnissa kehittääkseen tulevaisuudessa entistä parempaa näyttöön perustuvaa valmennusta.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineistonkeruussa käytettiin Wellbeing Factory Oy:n tuottamia OPA-hyvinvointiprofiileita sekä tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuneiden haastatteluja.

Tutkimuksen ensimmäinen mittauspiste eli OPA-hyvinvointiprofiilien alkukartoitus suoritettiin valmennusjaksojen alussa vuoden 2022–2023 vaihteessa. Toinen mittauspiste eli loppukartoitus 6–10 kuukautta kestäneen valmennuksen lopussa ja kolmas mittauspiste eli seurantakartoitus haastatteluiden kanssa samana ajankohtana 4–12 kuukautta valmennusjaksojen jälkeen keväällä 2024.

OPA-hyvinvointiprofiili on sähköinen hyvinvointikartoitus, jonka perusteella saadaan selville asiakkaan omakohtainen kokemus motivaatiotasosta ja elintavoista nykyisiin hyvinvointisuosituksiin suhteutettuna. Haastattelussa keskityttiin erityisesti siihen, miten osallistujat olivat onnistuneet ylläpitämään valmennuksen aikana aloittamiaan hyvinvointia tukevia toimintatapoja ja mitkä tekijät olivat tukeneet tai estäneet pysyviä elintapamuutoksia. OPA-hyvinvointikartoitukseen vastasi 16 henkilöä ja haastatteluun osallistui seitsemän henkilöä.

Tulokset osoittivat, että valmennus edisti pysyviä muutoksia osallistujien fyysisessä aktiivisuudessa, ravitsemuksessa ja stressinhallinnassa. Muutosten pysyvyys kuitenkin vaihteli valmennusjakson pituuden ja osallistujien motivaation mukaan. Voitiin myös havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä haastatteluun vastanneiden kesken, kun he raportoivat muutoksen mahdollistajia ja esteitä. Tarkoitus oli myös tehdä yhteenveto valmennuksen kehittämistä varten. Johtopäätöksenä esitettiin, että valmennusta voitaisiin kehittää tukemaan paremmin osallistujien motivaation sisäistymistä ja tarjoamaan täten pitkäaikaisia työkaluja elintapamuutosten ylläpitämiseksi.