Lehtimiehestä tuli toimittaja – Sukupuolittunut kieli ja sen muutos Helsingin Sanomien uutisjournalismissa
Saareks, Emma-Roosa (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112028968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112028968
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomien uutisjutuissa käytettyä sukupuolittunutta kieltä vuosien 1970–2024 aikana. Tutkimuksessa selvitetään, miten sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden ja muiden ilmauksien käyttö on muuttunut uutiskielessä, ja milloin mahdolliset muutokset ovat tapahtuneet.
Euroopan neuvosto antoi vuonna 1990 suosituksen seksismin kitkemiseksi kielestä. Suositusta seurasi Suomen kielen lautakunnan kannanotto vuonna 2007 sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Tamperelainen sanomalehti Aamulehti ilmoitti syksyllä 2017 luopuvansa sukupuolta korostavista ammattinimikkeistä ja ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Aamulehden linjaus keräsi paljon huomiota ja herätti keskustelua myös mediatalojen sisällä.
Helsingin Sanomien uutisjutuissa käytettyä sukupuolittunutta kieltä tutkitaan erittelemällä uutisjutuissa esiintyneitä sukupuolittuneita ammattinimikkeitä ja muita ilmauksia. Erittelyyn otetaan neljä yksittäistä Helsingin Sanomien lehtinumeroa vuosilta 1970, 1990, 2020 ja 2024. Numeroista sisällytetään tutkimukseen kaikki uutisjutuiksi luokiteltavat jutut. Sukupuolittuneen kielen tapojen erittelyssä hyödynnetään kielentutkija Mila Engelbergin suomen kielen maskuliinisuuteen liittyvää väitöskirjaa sekä suomen kielen seksismiin keskittyvää teosta. Erittelyn jälkeen uutisjutuissa käytettyjä termejä ja sukupuolittuneen kielen tapoja analysoidaan tarkemmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden ja muiden mies-päätteisten termien käyttö on vähentynyt Helsingin Sanomien uutisjutuissa. Vuosien 1970 ja 1990 numeroissa käytössä oli laaja kirjo erilaisia mies-päätteisiä nimikkeitä. Vuosien 2020 ja 2024 numeroissa niiden määrä oli kaventunut ja erityisesti vuoden 2024 uutisjutuissa niiden käyttö oli vähentynyt huomattavasti.
Sukupuoli ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut Helsingin Sanomien uutisjuttujen kielestä. Persoonapronomineja korvataan yhä enenevissä määrin sukupuolen ilmaisevilla sanoilla mies ja nainen. Lisäksi muunlaiset, maskuliinijohtoiset termit ja ilmaukset ovat pysyneet uutisjuttujen kielessä.
Tutkimuksen johtopäätös on, että Helsingin Sanomien uutisjutuissa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käyttö on vähentynyt, mutta muita sukupuolittuneen kielen tapoja esiintyy edelleen. Muutokset sukupuolittuneen kielen tapojen käytössä ajoittuvat keskenään eri aikoihin, eikä uutisjutuissa käytetty kieli ole johdonmukaisesti muuttunut sukupuolineutraaliksi.
Euroopan neuvosto antoi vuonna 1990 suosituksen seksismin kitkemiseksi kielestä. Suositusta seurasi Suomen kielen lautakunnan kannanotto vuonna 2007 sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Tamperelainen sanomalehti Aamulehti ilmoitti syksyllä 2017 luopuvansa sukupuolta korostavista ammattinimikkeistä ja ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Aamulehden linjaus keräsi paljon huomiota ja herätti keskustelua myös mediatalojen sisällä.
Helsingin Sanomien uutisjutuissa käytettyä sukupuolittunutta kieltä tutkitaan erittelemällä uutisjutuissa esiintyneitä sukupuolittuneita ammattinimikkeitä ja muita ilmauksia. Erittelyyn otetaan neljä yksittäistä Helsingin Sanomien lehtinumeroa vuosilta 1970, 1990, 2020 ja 2024. Numeroista sisällytetään tutkimukseen kaikki uutisjutuiksi luokiteltavat jutut. Sukupuolittuneen kielen tapojen erittelyssä hyödynnetään kielentutkija Mila Engelbergin suomen kielen maskuliinisuuteen liittyvää väitöskirjaa sekä suomen kielen seksismiin keskittyvää teosta. Erittelyn jälkeen uutisjutuissa käytettyjä termejä ja sukupuolittuneen kielen tapoja analysoidaan tarkemmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden ja muiden mies-päätteisten termien käyttö on vähentynyt Helsingin Sanomien uutisjutuissa. Vuosien 1970 ja 1990 numeroissa käytössä oli laaja kirjo erilaisia mies-päätteisiä nimikkeitä. Vuosien 2020 ja 2024 numeroissa niiden määrä oli kaventunut ja erityisesti vuoden 2024 uutisjutuissa niiden käyttö oli vähentynyt huomattavasti.
Sukupuoli ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut Helsingin Sanomien uutisjuttujen kielestä. Persoonapronomineja korvataan yhä enenevissä määrin sukupuolen ilmaisevilla sanoilla mies ja nainen. Lisäksi muunlaiset, maskuliinijohtoiset termit ja ilmaukset ovat pysyneet uutisjuttujen kielessä.
Tutkimuksen johtopäätös on, että Helsingin Sanomien uutisjutuissa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käyttö on vähentynyt, mutta muita sukupuolittuneen kielen tapoja esiintyy edelleen. Muutokset sukupuolittuneen kielen tapojen käytössä ajoittuvat keskenään eri aikoihin, eikä uutisjutuissa käytetty kieli ole johdonmukaisesti muuttunut sukupuolineutraaliksi.