Miksi neljäsosa peruskouluikäisistä ei harrasta Lahdessa? : harrastamisen Lahden malli
Hietala, Milja; Immonen, Tiia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129076
Tiivistelmä
Viimeisimpien LIITU-tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa peruskouluikäisistä liikkuu suositusten mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan psyykkisesti huonosti voivien nuorten määrä kasvaa. Harrastukset voivat olla ratkaisu, missä päästään liikkumaan, pitämään hauskaa kavereiden kanssa sekä tasapainottamaan kuormittavaa arkea. Harrastustoiminta voi kuitenkin estyä esimerkiksi perheen rahallisen tilanteen vuoksi. Harrastamisen Suomen malli on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Mallin tarkoituksena on tarjota kaikille peruskouluikäisille maksuton ja mieluinen harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteyteen.
Työ toteutettiin toimeksiantona Lahden kaupungille osana Harrastamisen Lahden mallia. Kaupunki oli toteuttanut alueen noin 10 400 peruskouluikäisestä 8578 tavoittaneen koululaiskyselyn. Kyselyllä selvitettiin harrastamista, osallistumista ja harrastustoiveita. Toimeksiantajan ehdotuksesta tutkimus rajautui 3.-9.-luokkalaisiin vastaajiin (n=6448). Työn tavoitteeksi asetettiin selvittää syitä harrastamattomuuden ja osallistumattomuuden taustalla. Työ toteutettiin touko-marraskuun aikana 2024. Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen ja siinä yhdistyivät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset piirteet eli tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällisiä elementtejä.
Tulokset osoittivat, että alakoululaisista 23,2 %:lla ja yläkoululaisista 29,3 %:lla ei ollut harrastusta. Koulun harrastustoimintaan ei osallistunut 55,6 % alakoululaisista ja 81,3 % yläkoululaisista. Tulokset osoittivat merkittävimmiksi syiksi harrastamattomuudelle alakoululaisten joukossa mielenkiintoisen ryhmän / harrastuksen puutteen (8,0 %), ajan puutteen (5,6 %) ja harrastamisen kalleuden (3,5 %). Yläkoululaisten syyt olivat mielenkiintoisen ryhmän / harrastuksen puute (25,3 %), ajan puute (21,5 %) ja liiallinen sitoutuminen harrastukseen (11,4 %). Osallistumattomuus koulun harrastus- tai kerhotoimintaan selittyi alakoululaisten vastauksista mielenkiintoisen toiminnan puutteena (20,4 %). Yläkoululaiset antoivat syyksi haluttomuuden jäädä kouluun harrastamaan (36,4 %). Harrastamattomuus lisääntyi ylemmille luokka-asteille siirryttäessä mikä nostettiin esille myös vuoden 2022 LIITU-tutkimuksissa.
Peruskouluikäisten saadessa itse sanoittaa syitä harrastamattomuudelle liittyivät nämä alakoululaisilla mielekkään harrastuksen puutteeseen (20 %) ja yläkoululaisilla jaksamisen puutteeseen (38 %). Osallistumattomuus selittyi alakoululaisilla ajan käyttämisellä muihin mieluisiin asioihin (31 %) ja yläkoululaisilla kiinnostuksen puutteeseen (28 %). Tuloksien perusteella muodostettiin kehitysideoita toimeksiantajalle, joiden avulla voidaan tukea peruskouluikäisten osallistumista harrastuksiin.
Työ toteutettiin toimeksiantona Lahden kaupungille osana Harrastamisen Lahden mallia. Kaupunki oli toteuttanut alueen noin 10 400 peruskouluikäisestä 8578 tavoittaneen koululaiskyselyn. Kyselyllä selvitettiin harrastamista, osallistumista ja harrastustoiveita. Toimeksiantajan ehdotuksesta tutkimus rajautui 3.-9.-luokkalaisiin vastaajiin (n=6448). Työn tavoitteeksi asetettiin selvittää syitä harrastamattomuuden ja osallistumattomuuden taustalla. Työ toteutettiin touko-marraskuun aikana 2024. Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen ja siinä yhdistyivät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset piirteet eli tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällisiä elementtejä.
Tulokset osoittivat, että alakoululaisista 23,2 %:lla ja yläkoululaisista 29,3 %:lla ei ollut harrastusta. Koulun harrastustoimintaan ei osallistunut 55,6 % alakoululaisista ja 81,3 % yläkoululaisista. Tulokset osoittivat merkittävimmiksi syiksi harrastamattomuudelle alakoululaisten joukossa mielenkiintoisen ryhmän / harrastuksen puutteen (8,0 %), ajan puutteen (5,6 %) ja harrastamisen kalleuden (3,5 %). Yläkoululaisten syyt olivat mielenkiintoisen ryhmän / harrastuksen puute (25,3 %), ajan puute (21,5 %) ja liiallinen sitoutuminen harrastukseen (11,4 %). Osallistumattomuus koulun harrastus- tai kerhotoimintaan selittyi alakoululaisten vastauksista mielenkiintoisen toiminnan puutteena (20,4 %). Yläkoululaiset antoivat syyksi haluttomuuden jäädä kouluun harrastamaan (36,4 %). Harrastamattomuus lisääntyi ylemmille luokka-asteille siirryttäessä mikä nostettiin esille myös vuoden 2022 LIITU-tutkimuksissa.
Peruskouluikäisten saadessa itse sanoittaa syitä harrastamattomuudelle liittyivät nämä alakoululaisilla mielekkään harrastuksen puutteeseen (20 %) ja yläkoululaisilla jaksamisen puutteeseen (38 %). Osallistumattomuus selittyi alakoululaisilla ajan käyttämisellä muihin mieluisiin asioihin (31 %) ja yläkoululaisilla kiinnostuksen puutteeseen (28 %). Tuloksien perusteella muodostettiin kehitysideoita toimeksiantajalle, joiden avulla voidaan tukea peruskouluikäisten osallistumista harrastuksiin.