Ensivasteauttajien psyykkinen kuormittuneisuus : kyselytutkimus Kymenlaakson hyvinvointialueen sopimuspalokunnillle
Falck, Iiris; Heikkilä, Janette (2024)
Falck, Iiris
Heikkilä, Janette
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129070
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson alueen sopimuspalokuntien ensivaste auttajien psyykkistä kuormittuneisuutta ensivastetehtävien
osalta. Työn tavoitteena oli tuottaa Kymenlaakson hyvinvointialueelle tietoa,
kuinka psyykkisesti kuormittuneita sopimuspalokuntalaiset ovat ja kuinka he
hyödyntävät tarjolla olevaa purkukeskustelua.Tutkimus toteutettiin määrällisenätutkimuksena, tutkimuksen aineisto kerättiin
Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin sähköpostilla sopimuspalokuntien vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt jakoivat kyselyn eteenpäin ensivastetoimintaan osallistuneille jäsenilleen. Tutkimukselle haettiin asianmukaista tutkimuslupaa, sekä osallistuneille toimitettiin kattava saatekirja tutkimukseen osallistumisesta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ensivasteauttajaa, sopimuspalokuntaa, purkukeskustelua, sekä kuormittuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suoraan ensivasteauttajiin viittaavaa tutkittua tietoa oli niukasti saatavilla, joten työssä hyödynnettiin ensihoitajista tehtyjä tutkimuksia, sillä vapaaehtoiset ensivasteauttajat kohtaavat samat potilaat
ammattilaisten kanssa. Webropolista otettiin perusraportti, jonka avulla tulokset analysoitiin kysymys kerrallaan. Kysymysten vastausten perusteella muodostettiin yhteisiä teemoja.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, kuinka kuormittavaksi ensivasteauttajat kokivat
ensivastetoiminnan eri osa-alueet huomioiden, sekä kuinka hyödylliseksi he
kokivat defusing- ja debriefing toiminnan psyykkisen kuormittuneisuuden kannalta. Kyselyn tuloksissa nousi esille lähes samoja kuormitustekijöitä, joita ensihoitajat olivat kokeneet aiemmissa heitä koskevissa tutkimuksissa. Näitä olivat potilaan kuoleminen tai vammautuminen sekä tuttu henkilö potilaana. Väkivalta tai sen uhka tehtävillä koettiin psyykkisesti kuormittavaksi, kuten myös
resurssien vähyys sekä riittämätön koulutus.
Tutkimuksen jatkoaiheeksi nousi esille erityisesti koko sopimuspalokunnan
kuormittuneisuuden tutkiminen, sillä kyselyssä kuormitustekijöiksi koetut asiat
voivat nousta myös esille koko sopimuspalokunnan henkilöstössä. Erityisesti
pelastuspuolenhenkilöstön kuormittuneisuuden tutkiminen, olisi aiheellista heidän kokemien haasteellisten hälytystehtävien näkökulmasta.
osalta. Työn tavoitteena oli tuottaa Kymenlaakson hyvinvointialueelle tietoa,
kuinka psyykkisesti kuormittuneita sopimuspalokuntalaiset ovat ja kuinka he
hyödyntävät tarjolla olevaa purkukeskustelua.Tutkimus toteutettiin määrällisenätutkimuksena, tutkimuksen aineisto kerättiin
Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin sähköpostilla sopimuspalokuntien vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt jakoivat kyselyn eteenpäin ensivastetoimintaan osallistuneille jäsenilleen. Tutkimukselle haettiin asianmukaista tutkimuslupaa, sekä osallistuneille toimitettiin kattava saatekirja tutkimukseen osallistumisesta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ensivasteauttajaa, sopimuspalokuntaa, purkukeskustelua, sekä kuormittuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suoraan ensivasteauttajiin viittaavaa tutkittua tietoa oli niukasti saatavilla, joten työssä hyödynnettiin ensihoitajista tehtyjä tutkimuksia, sillä vapaaehtoiset ensivasteauttajat kohtaavat samat potilaat
ammattilaisten kanssa. Webropolista otettiin perusraportti, jonka avulla tulokset analysoitiin kysymys kerrallaan. Kysymysten vastausten perusteella muodostettiin yhteisiä teemoja.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, kuinka kuormittavaksi ensivasteauttajat kokivat
ensivastetoiminnan eri osa-alueet huomioiden, sekä kuinka hyödylliseksi he
kokivat defusing- ja debriefing toiminnan psyykkisen kuormittuneisuuden kannalta. Kyselyn tuloksissa nousi esille lähes samoja kuormitustekijöitä, joita ensihoitajat olivat kokeneet aiemmissa heitä koskevissa tutkimuksissa. Näitä olivat potilaan kuoleminen tai vammautuminen sekä tuttu henkilö potilaana. Väkivalta tai sen uhka tehtävillä koettiin psyykkisesti kuormittavaksi, kuten myös
resurssien vähyys sekä riittämätön koulutus.
Tutkimuksen jatkoaiheeksi nousi esille erityisesti koko sopimuspalokunnan
kuormittuneisuuden tutkiminen, sillä kyselyssä kuormitustekijöiksi koetut asiat
voivat nousta myös esille koko sopimuspalokunnan henkilöstössä. Erityisesti
pelastuspuolenhenkilöstön kuormittuneisuuden tutkiminen, olisi aiheellista heidän kokemien haasteellisten hälytystehtävien näkökulmasta.