Työhyvinvointi etätyössä

Abstract

Kun Suomessa siirryttiin laajasti etätyöhön vuonna 2020, muutos työolosuhteisiin tapahtui nopeasti. Pandemian jälkeen moni oli jäänyt tekemään töitä kotona. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on työhyvinvointi etätyössä, millä tavalla etätyötä tekevä pitää itse työhyvinvoinnistaan huolta ja tarvitseeko etätyössä oleva työntekijä erityistä tukea työhyvinvointiinsa.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty työhyvinvointia käsitteenä ja sen eri osa-alueita sekä etätyön historiaa ja sen kehittymistä tähän päivään. Teoriaosuudessa on selitetty työkyky käsitteenä ja millä tavalla se eroaa työhyvinvoinnista. Etätyötä koskevat työturvallisuusasiat ja niitä koskevat lait on tuotu esille tässä opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin sähköisesti Microsoft Forms –kyselylomakkeella, jonka linkki lähetettiin sähköpostin mukana koko Saimaan ammattiopisto Sampon henkilökunnalle. Henkilökuntaa on kaiken kaikkiaan yli 400.

Etätyö on tulosten mukaan vaikuttanut työhyvinvointiin melko positiivisesti. Tuloksissa tuli esille joitakin osa-alueita, joissa työhyvinvointi on huonontunut. Esimerkiksi työergonomia aiheuttaa ongelmia ja vuorovaikutusta kaivataan enemmän työyhteisön kanssa. Positiivisena asiana koettiin työrauhan lisääntyminen, matka-aikojen säästyminen sekä oman työn vapaa aikatauluttaminen etätyössä. Myös luottamus ja organisaation tuki koettiin tärkeänä.

Toimeksiantaja sai tästä tutkimuksesta päivitettyä tietoa etätyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvoinnin tämänhetkisestä tilasta. Tulosten perusteella saatiin tietoa siitä, mihin asioihin voidaan kiinnittää jatkossa huomiota ja mitä asioita voidaan kehittää etätyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

When Finland widely transitioned to remote work in 2020, the working conditions changed rapidly. After the pandemic, many continued to work from home. The aim of this thesis was to explore the nature of well-being at remote work, ways to take care of one’s well-being at remote-work and whether remote workers need for support.

The theoretical part of the thesis discusses the concept of well-being at work and the history and development of remote work. It also part explains the differences between the concepts of work ability and well-being at work. Safety of remote work and relevant laws are also examined in this thesis. Both quantitative and qualitative research method were used in the thesis. The study was conducted electronically using a Microsoft Forms questionnaire which was sent via email to the entire staff of Saimaa Vocational College Sampo, totalling in over 400 employees.

Based on the results, remote work has had a quite positive impact on well-being at work. However, areas where well-being has deteriorated were highlighted. For example, work ergonomics were found to cause problems and more interaction with the work community were desired. The positive aspects of remote work included more peaceful working environment, reduced commuting times and flexible work scheduling. Trust and organizational support were also deemed important.

The commissioner received updated information from this study about the current state of well-being among remote workers. Insights were gained into issues that can be addressed and rectified in the future to maintain and improve the well-being of remote workers.