Covid-19 pandemian vaikutukset Suomen maantielogistiikkaan vuosina 2020–2022
Heinimäki, Miro (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112029000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112029000
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Covid-19-pandemia vaikutti Suomen maantielogistiikkaan vuosina 2020–2022. Tutkimuksessa tutkittiin pandemian vaikutuksia rahtiliikenteeseen analysoimalla tilastoja ennen ja jälkeen pandemian. Keskeiseksi kysymykseksi asetettiin, kuinka pandemia vaikutti rahtimäärään ja -suoritteisiin sekä arvioitiin hallituksen toimien vaikutuksia logistiikka-alalle.
Aineisto kerättiin valmiista tilastoista ja dokumenteista, joita analysoitiin sekamenetelmätutkimuksella yhdistämällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tilastokeskuksen, Traficomin ja muiden viranomaisten tiedot toimivat pääasiallisina lähteinä. Aineiston avulla arvioitiin rahdin määrän, kuljetussuoritteiden ja ajoneuvokannan muutoksia.
Tuloksissa todettiin, että pandemian aikana maantielogistiikan kuljettama tavaramäärä väheni merkittävästi, mutta raskaan kaluston osuus kasvoi. Lentorahdin määrä romahti matkustajaliikenteen pysähtymisen vuoksi. Lisäksi havaittiin, että hallituksen poikkeustoimet, kuten Uudenmaan eristäminen ja logistiikka-alan työntekijöiden erityisvapautukset, mahdollistivat kuljetusten jatkuvuuden. Myös EU Omnibus-asetukset, jotka pidentivät ajokorttien ja ammattipätevyyksien voimassaoloa, helpottivat alan toimintaa.
Johtopäätöksenä todettiin, että Suomen logistiikkajärjestelmä osoitti joustavuutta pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa. Vaikka pandemian vaikutukset näkyivät kuljetusvolyymien vähenemisenä, alan toimintakyky säilyi pitkälti hallituksen ja EU sääntelytoimien ansiosta.
Aineisto kerättiin valmiista tilastoista ja dokumenteista, joita analysoitiin sekamenetelmätutkimuksella yhdistämällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tilastokeskuksen, Traficomin ja muiden viranomaisten tiedot toimivat pääasiallisina lähteinä. Aineiston avulla arvioitiin rahdin määrän, kuljetussuoritteiden ja ajoneuvokannan muutoksia.
Tuloksissa todettiin, että pandemian aikana maantielogistiikan kuljettama tavaramäärä väheni merkittävästi, mutta raskaan kaluston osuus kasvoi. Lentorahdin määrä romahti matkustajaliikenteen pysähtymisen vuoksi. Lisäksi havaittiin, että hallituksen poikkeustoimet, kuten Uudenmaan eristäminen ja logistiikka-alan työntekijöiden erityisvapautukset, mahdollistivat kuljetusten jatkuvuuden. Myös EU Omnibus-asetukset, jotka pidentivät ajokorttien ja ammattipätevyyksien voimassaoloa, helpottivat alan toimintaa.
Johtopäätöksenä todettiin, että Suomen logistiikkajärjestelmä osoitti joustavuutta pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa. Vaikka pandemian vaikutukset näkyivät kuljetusvolyymien vähenemisenä, alan toimintakyky säilyi pitkälti hallituksen ja EU sääntelytoimien ansiosta.