Kiekkoherkkyysmenetelmän verifiointi anaerobibakteereille

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee kiekkoherkkyysmenetelmän verifiointia anaerobibakteereille, verraten menetelmän toimivuutta rinnakkain käytössä olevaan E-testimenetelmään. Työn toimeksiantajana toimi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kliinisen mikrobiologian laboratorio. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa verifioinnin kokeellinen osuus. Tässä käytettiin ATCC:n standardoimia kontrollikantoja sekä potilasnäytteistä eristettyjä bakteerikantoja. Kannoilla suoritettiin antibioottiherkkyysmittauksia kummallakin menetelmällä. Tuloksista pyrittiin päättelemään menetelmien luotettavuutta sekä niihin vaikuttavia virhelähteitä. Tuloksia hyödynnettiin verifiointiraportin laatimisessa mikrobiologian laboratorion toimesta. Työn tavoitteena oli edistää hyvinvointialueen laboratoriotoimintaa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan sekä kehittää anaerobibakteeri-infektioiden diagnostiikkaa entistä tehokkaammaksi.

Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena kvantitatiivisena tutkimuksena. Työssä tuotettiin numeerista aineistoa, jota analysoitiin tilastollisesti. Tulokset osoittavat, että kiekkoherkkyysmenetelmä tuottaa yhteneväisempiä tuloksia kuin E-testimenetelmä. Todetaan myös, että E-testimenetelmä osoittautuu herkemmäksi virhelähteille, kuten tekijän kädenjäljelle. Tulokset vastaavat toimeksiantajan verifioinnille asettamia tavoitteita ja kiekkoherkkyysmenetelmä todetaan luotettavaksi vaihtoehdoksi anaerobibakteerien antibioottiherkkyyden määrittämisessä.

Opinnäytetyön tuotos mahdollisti kiekkoherkkyysmenetelmän verifioinnin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen käyttöön. Tämä edistää hyvinvointialueen laboratoriotoimintaa ja tukee antibioottihoidon kohdentamista, mikä osaltaan parantaa potilasturvallisuutta. Tulevaisuudessa menetelmän käytön laajentaminen ja jatkuva kehittäminen sekä koulutukset henkilökunnalle varmistavat sen tehokkaan käytön.

The thesis examined the verification of the disc diffusion susceptibility test for anaerobic bacteria, comparing its effectiveness with the currently used E-test method. The study was commissioned by the clinical microbiology laboratory of the South Ostrobothnia Welfare District HYVAEP. The purpose was to conduct the experimental phase of the verification, using standardised control bacterial strains from the ATCC and bacterial strains isolated from patient samples. Antibiotic susceptibility tests were performed using both methods, and the results were analysed to evaluate the reliability of each method and identify potential sources of error.

The thesis was carried out as an experimental quantitative study, generating numerical data that was analysed statistically. The findings were used to produce a verification report for the microbiology laboratory. The objective of the study was to enhance laboratory operations within the welfare district and improve the diagnosis of anaerobic bacterial infections.

The results showed that the disc diffusion method provided more consistent results than the E-test, which was more prone to errors such as those caused by manual handling. The verification process met the commissioning body's goals, confirming the disc diffusion method as a reliable alternative for determining antibiotic sensitivity in anaerobic bacteria. This work supports the improvement of antibiotic treatment and enhances patient safety. Future recommendations include expanding the use of the method, continuous development and staff training.