Kiintymyssuhteet : miten ne vaikuttavat lapsen elämään?
Leskelä, Anna; Ylilehto, Heidi (2024)
Leskelä, Anna
Ylilehto, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129132
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin aihetta kiintymyssuhteet ja haettiin vastauksia tutkimuskysymyksille; miten ne vaikuttavat lapsen elämään? Ja ovatko vanhemmat,tietoisia kiintymyssuhteista?
Opinnäytetyömme tarkoituksena ja tavoitteena oli tuottaa tietoa kiintymyssuhdeteoriasta, Kiintymyssuhdemalleista ja kiintymyssuhteiden merkityksestä lapsen kehityksessä.
Toteutimme opinnäytetyössämme yhteensä neljä yksilöhaastattelua. Tutkimusaineisto hankittiin käyttämällä menetelmänä teemahaastattelua. Teemoja haastattelussa oli neljä ja kysymyksiä yhteensä yhdeksän. Opinnäytetyö on laadullinen. Haastatteluista saatujen tietojen perusteella analysoimme aineiston ja saimme vastauksia tutkimuskysymyksiimme. Haastatteluun sallistuttiin anonyyminä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja jonka jälkeen teimme teema-analyysiä tulosten muodostamista varten.
Litteroinnin jälkeen teimme johtopäätökset aineistosta. Tulimme siihen tulokseen, että haastateltavien tietoisuus kiintymyssuhdemalleista vaihteli huomattavasti: osa vanhemmista oli perehtynyt aiheeseen jo ennen lapsen syntymää, kun taas toisilla tietämys oli vähäisempää. Ne vanhemmat, jotka tiesivät enemmän kiintymyssuhteista, niin ymmärsivät paremmin, että kiintymyssuhteet vaikuttavat lapsen kehitykseen, kuten vuorovaikutustaitoihin ja stressinsietokykyyn, kun taas aiheeseen vähemmän perehtyneet eivät osanneet huomioida, että näillä olisi yhteisvaikutuksia. Osa vanhemmista tunnisti myös oman kiintymyssuhdemallinsa ja tiesi sen vaikutuksen omaan vanhemmuuteen. Nämä haastateltavat ovatkin pyrkinyt tietoisesti parantamaan vuorovaikutusta lastensa kanssa ja muuttamaan tapoja kasvattaa lasta, jotta voidaan katkaista ylisukupolvinen kasvatustyyli.
Monet haastateltavat olivat sitä mieltä, että kotihoito vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta, ja tämän vuoksi lapsi onkin pidetty mahdollisimman pitkään kotona. Osalla taas varhainen varhaiskasvatuksen aloittaminen johtui taloudellisista syistä, vaikka näissäkin tapauksissa lasta olisikin haluttu hoitaa mahdollisimman pitkään kotona.
Opinnäytetyömme tarkoituksena ja tavoitteena oli tuottaa tietoa kiintymyssuhdeteoriasta, Kiintymyssuhdemalleista ja kiintymyssuhteiden merkityksestä lapsen kehityksessä.
Toteutimme opinnäytetyössämme yhteensä neljä yksilöhaastattelua. Tutkimusaineisto hankittiin käyttämällä menetelmänä teemahaastattelua. Teemoja haastattelussa oli neljä ja kysymyksiä yhteensä yhdeksän. Opinnäytetyö on laadullinen. Haastatteluista saatujen tietojen perusteella analysoimme aineiston ja saimme vastauksia tutkimuskysymyksiimme. Haastatteluun sallistuttiin anonyyminä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja jonka jälkeen teimme teema-analyysiä tulosten muodostamista varten.
Litteroinnin jälkeen teimme johtopäätökset aineistosta. Tulimme siihen tulokseen, että haastateltavien tietoisuus kiintymyssuhdemalleista vaihteli huomattavasti: osa vanhemmista oli perehtynyt aiheeseen jo ennen lapsen syntymää, kun taas toisilla tietämys oli vähäisempää. Ne vanhemmat, jotka tiesivät enemmän kiintymyssuhteista, niin ymmärsivät paremmin, että kiintymyssuhteet vaikuttavat lapsen kehitykseen, kuten vuorovaikutustaitoihin ja stressinsietokykyyn, kun taas aiheeseen vähemmän perehtyneet eivät osanneet huomioida, että näillä olisi yhteisvaikutuksia. Osa vanhemmista tunnisti myös oman kiintymyssuhdemallinsa ja tiesi sen vaikutuksen omaan vanhemmuuteen. Nämä haastateltavat ovatkin pyrkinyt tietoisesti parantamaan vuorovaikutusta lastensa kanssa ja muuttamaan tapoja kasvattaa lasta, jotta voidaan katkaista ylisukupolvinen kasvatustyyli.
Monet haastateltavat olivat sitä mieltä, että kotihoito vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta, ja tämän vuoksi lapsi onkin pidetty mahdollisimman pitkään kotona. Osalla taas varhainen varhaiskasvatuksen aloittaminen johtui taloudellisista syistä, vaikka näissäkin tapauksissa lasta olisikin haluttu hoitaa mahdollisimman pitkään kotona.