Euroopan unionin biodiversiteettistrategian vaikutus metsätalouteen Suomessa

Abstract

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on maapallon elämälle elintärkeä tekijä. Sen tila on tästä huolimatta heikentynyt EU:ssakin, ja asian korjaamiseen tarvitaan mittavia korjaustoimenpiteitä. Tätä haastavaa kokonaisuutta EU pyrkii biodiversiteettistrategiallaan korjaamaan unionin alueella, jotta luonnon tilan heikentyminen saataisiin pysäytettyä ja jo heikentyneiden elinympäristöjen tilaa saataisiin ennallistettua. Strategia sai alkunsa vuonna 2020 ja sen tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettistrategia tulee väistämättä vaikuttamaan metsätalouteen, ja koska Suomelle metsätalous on tärkeä osa kansantaloutta, on tämän opinnäytetyön tavoitteena tarkastella sen vaikutuksia kotimaiseen metsätalouteen. Pelkästään Etelä- ja Keski-Suomen metsistä kolme neljäsosaa on yksityishenkilöiden omistamia. Monille näistä metsänomistajista metsä on sekä virkistäytymispaikka, mutta myös arvon lähde puun myyntitulojen ja paljaan maan arvon muodossa. Vaikka ei itse omistaisikaan metsää, niin kunnat sekä valtio omistavat niitä ikään kuin kansalaisten iloksi kuin myös hyödyksi. Maa- ja vesialueista 12,6 miljoonaa hehtaaria on valtion omaisuutta hallinoivan ja hoitavan valtio-omisteisen Metsähallituksen mandaatin alla. Taloudellisesti metsät ovat valtiolle merkittävä tulonlähde, sillä esimerkiksi vuonna 2021 sai valtio metsäteollisuudesta noin 3,8 miljardia euroa. Suomessa luonnosta pidetään kansallisella tasolla huolta lainsäädännöllä, kansallisella metsästrategialla, vapaaehtoisilla suojeluohjelmilla sekä suojelualueverkostolla. Ylikansallisesti luonnonsuojelua ohjaa Suomessa erityisesti EU-lainsäädäntö, joka pitää sisällään myös biodiversiteettistrategian. EU-tasolla muutosta parempaan suuntaan haetaan strategian luonnonsuojelullisilla sekä ennallistamiseen liittyvillä tavoitteilla, joita on yhteensä 17. Tavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Strategian päätavoitteisiin kuuluu unionin laajuiset 30 prosentin suojelupinta-ala sekä 10 prosentin tiukan suojelun pinta-alatavoite. Strategian toteutus tapahtuu paloittain eri direktiiveillä sekä muulla EU-lainsäädännöllä – merkittävimpien ja eniten kohua herättäneiden joukossa olevalla ennallistamisasetuksella. Strategian vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä kaikki siihen liittyvä lainsäädäntö ei ole voimassa, eivätkä kaikki aiheeseen liittyvät suunnitelmat ole valmiita. Kuitenkin joitain asioita voidaan jo ennustaa: pelkästään ennallistamisasetuksen arvioidaan maksavan 700 miljoonaa euroa vuodessa ja varmaa on se, että biodiversiteettistrategia aiheuttaa jo nyt epävarmuutta Suomen metsätaloudelle.