Kestävyysraportoinnin kuvaus toimeksiantajayhtiössä
Ehrnrooth, Greta (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129177
Tiivistelmä
Yritysten kestävyysraportointi on juuri nyt suuressa muutoksessa. Euroopan unioni toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä toimenpiteitä. Niiden seurauksena uusi sääntely velvoittaa yritykset raportoimaan kestävän kehityksen tietoja porrastetusti vuodesta 2024 alkaen. Raportoinnin ohjaamiseksi on julkaistu ensimmäiset eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS). Standardit asettavat yritysten raportointiin aiemaa korkeampia vaatimuksia.
Tässä opinnäytetyössä perehdytään kestävyysraportoinnin uuteen sääntelyyn ja raportoinnin toteuttamiseen sekä teoriassa että käytännön toteutuksen kautta. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa on toteutettu toimeksiantajayritykselle ”Kestävyysraportoinnin kuvaus”. Sen tavoitteena on tarjota yrityksen työntekijöille yhteen koottuna tietoa uudesta sääntelystä, kestävyysraportoinnin merkityksestä ja yrityksen omasta kestävyysraportoinnista.
Työtä varten on laadittu tietoperusta, joka on toteutettu kuvailevan (narratiivisen) kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tietoperustassa kuvataan kestävyysraportoinnin historiaa, sääntelyä, kestävyysraportoinnin prosesseja ja niiden merkitystä. Kestävyysraportoinnin historia ulottuu 1980-luvulle ja Euroopan unioni on kehittänyt sääntelyä siihen eri tavoin koko 2000-luvun. Merkittävä uudistus on kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja sen toteuttamiseksi laaditut ESRS-standardit. Kestävyysraportoinnin prosessissa ratkaiseva rooli on olennaisuuden määrittelyllä. CSRD julkistaa kaksinkertaisen olennaisuuden käsitteen. Kaksinkertaisen olennaisuuden ymmärtäminen ja arviointi on avain onnistuneeseen ESRS-standardin mukaiseen kestävyysraportointiin.
Toimeksiantajayritykselle toteutettu ”Kestävyysraportoinnin kuvaus” sisältää tietoperustan lisäksi tietoa yrityksen omasta kestävyysraportoinnista. Opinnäytetyön toiminnallisen osan esittelyyn on sisällytetty käytännön esimerkkejä toimeksiantajayrityksen raportoinnista. Yrityksen raportointiprosessia, kaksoisolennaisuusanalyysia ja raportoinnin asemaa yrityksessä verrataan tietoperustassa esitettyyn teoriaan. Tuotosta hyödynnetään yrityksessä kestävän kehityksen tavoitteiden koordinointiin ja kestävyysraportoinnin tulevaisuuden suunnitteluun.
Tässä opinnäytetyössä perehdytään kestävyysraportoinnin uuteen sääntelyyn ja raportoinnin toteuttamiseen sekä teoriassa että käytännön toteutuksen kautta. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa on toteutettu toimeksiantajayritykselle ”Kestävyysraportoinnin kuvaus”. Sen tavoitteena on tarjota yrityksen työntekijöille yhteen koottuna tietoa uudesta sääntelystä, kestävyysraportoinnin merkityksestä ja yrityksen omasta kestävyysraportoinnista.
Työtä varten on laadittu tietoperusta, joka on toteutettu kuvailevan (narratiivisen) kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tietoperustassa kuvataan kestävyysraportoinnin historiaa, sääntelyä, kestävyysraportoinnin prosesseja ja niiden merkitystä. Kestävyysraportoinnin historia ulottuu 1980-luvulle ja Euroopan unioni on kehittänyt sääntelyä siihen eri tavoin koko 2000-luvun. Merkittävä uudistus on kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja sen toteuttamiseksi laaditut ESRS-standardit. Kestävyysraportoinnin prosessissa ratkaiseva rooli on olennaisuuden määrittelyllä. CSRD julkistaa kaksinkertaisen olennaisuuden käsitteen. Kaksinkertaisen olennaisuuden ymmärtäminen ja arviointi on avain onnistuneeseen ESRS-standardin mukaiseen kestävyysraportointiin.
Toimeksiantajayritykselle toteutettu ”Kestävyysraportoinnin kuvaus” sisältää tietoperustan lisäksi tietoa yrityksen omasta kestävyysraportoinnista. Opinnäytetyön toiminnallisen osan esittelyyn on sisällytetty käytännön esimerkkejä toimeksiantajayrityksen raportoinnista. Yrityksen raportointiprosessia, kaksoisolennaisuusanalyysia ja raportoinnin asemaa yrityksessä verrataan tietoperustassa esitettyyn teoriaan. Tuotosta hyödynnetään yrityksessä kestävän kehityksen tavoitteiden koordinointiin ja kestävyysraportoinnin tulevaisuuden suunnitteluun.