Univajeen vaikutus sydänterveyteen
Hakanen, Julia (2024)
Hakanen, Julia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129260
Tiivistelmä
Univajeella on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin. Optimaalinen yöunen
kesto on 7–7,5 h. Kaikista pienin riski sydän- ja verisuonisairauksille on henkilöillä, jotka nukkuivat 7–7,5 h yöunet. Riski sydän- ja verisuonisairauksille kasvaa, jos nukuttu yöuni kesti alle 7,5 h. Korkein kuolleisuuden riski on henkilöillä, jotka nukkuivat alle 7 h. Unettomuus lisää 45 % riskiä sairastua tai kuolla
sydän- ja verisuonisairauksiin. Univajeisilla on kohonnut riski sepelvaltimotaudille, sydäninfarktille, valtimoiden kalkkeutumiselle, eteisvärinälle, kammiorytmihäiriöille, kohonneelle verenpaineelle, aivohalvaukselle, epänormaaleille
CRP, HDL, HbA1c, verensokeri ja insuliini arvoille. Univajeisilla henkilöillä,
joilla oli tutkimuksiin osallistuessaan jokin sydän- ja verisuonisairaus, on suurempi riski erilaisille sydäntapahtumille.
Monesti unen tarvetta vähätellään ajattelematta sen merkitystä sydänterveydelle. Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat eniten kuolemia ja ne ovat syy
joka kolmannessa kuoleman tapauksessa. Ensihoidon yksi yleisimmistä tehtävähälytyksistä on rintakipu. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää univajeen vaikutus sydänterveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena on tiedon hyödyntäminen elintapaohjauksessa potilastyössä.
Tämän opinnäytetyön menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jota on
käytetty paljon tutkimusmenetelmänä hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa. Opinnäytetyö on perustunut tutkimuskysymyksiin ja siihen vastaavalla
aineistolla. Aineisto kerättiin eettisyyttä ja luotettavuutta noudattaen. Tietokantoina on käytetty lääketieteen ja sen lähialojen viitteitä sekä hoitosuosituksia.
Univajeella on suuri vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle.
Jatkotutkimuksia tulisi tehdä siitä, kuinka univajetta tulisi korjata ja korjaantuuko univaje, jos univajejakson jälkeen henkilö nukkuisi öisin optimaalisen 7–
7,5 h. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi, kuinka univajeen korjaaminen vaikuttaisi kuolleisuuteen ja sydän- ja verisuonisairauksien sairastumiseen. Hoitosuosituksissa tulisi enemmän painottaa unen vaikutusta terveyteen, ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi aktiivisemmin ottaa huomioon potilaiden
uniterveys potilaan hoidossa, sillä uniongelmat ovat lisääntyneet. Jokaisella
on vain yksi sydän.
kesto on 7–7,5 h. Kaikista pienin riski sydän- ja verisuonisairauksille on henkilöillä, jotka nukkuivat 7–7,5 h yöunet. Riski sydän- ja verisuonisairauksille kasvaa, jos nukuttu yöuni kesti alle 7,5 h. Korkein kuolleisuuden riski on henkilöillä, jotka nukkuivat alle 7 h. Unettomuus lisää 45 % riskiä sairastua tai kuolla
sydän- ja verisuonisairauksiin. Univajeisilla on kohonnut riski sepelvaltimotaudille, sydäninfarktille, valtimoiden kalkkeutumiselle, eteisvärinälle, kammiorytmihäiriöille, kohonneelle verenpaineelle, aivohalvaukselle, epänormaaleille
CRP, HDL, HbA1c, verensokeri ja insuliini arvoille. Univajeisilla henkilöillä,
joilla oli tutkimuksiin osallistuessaan jokin sydän- ja verisuonisairaus, on suurempi riski erilaisille sydäntapahtumille.
Monesti unen tarvetta vähätellään ajattelematta sen merkitystä sydänterveydelle. Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat eniten kuolemia ja ne ovat syy
joka kolmannessa kuoleman tapauksessa. Ensihoidon yksi yleisimmistä tehtävähälytyksistä on rintakipu. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää univajeen vaikutus sydänterveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena on tiedon hyödyntäminen elintapaohjauksessa potilastyössä.
Tämän opinnäytetyön menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jota on
käytetty paljon tutkimusmenetelmänä hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa. Opinnäytetyö on perustunut tutkimuskysymyksiin ja siihen vastaavalla
aineistolla. Aineisto kerättiin eettisyyttä ja luotettavuutta noudattaen. Tietokantoina on käytetty lääketieteen ja sen lähialojen viitteitä sekä hoitosuosituksia.
Univajeella on suuri vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle.
Jatkotutkimuksia tulisi tehdä siitä, kuinka univajetta tulisi korjata ja korjaantuuko univaje, jos univajejakson jälkeen henkilö nukkuisi öisin optimaalisen 7–
7,5 h. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi, kuinka univajeen korjaaminen vaikuttaisi kuolleisuuteen ja sydän- ja verisuonisairauksien sairastumiseen. Hoitosuosituksissa tulisi enemmän painottaa unen vaikutusta terveyteen, ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi aktiivisemmin ottaa huomioon potilaiden
uniterveys potilaan hoidossa, sillä uniongelmat ovat lisääntyneet. Jokaisella
on vain yksi sydän.