Työhyvinvointistrategian luominen matalahierakkiseen pk-yritykseen
Rantanen, Sofia (2024)
Rantanen, Sofia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229301
Tiivistelmä
Henkilöstö on yrityksen suurin voimavara ja siksi sen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Työhyvinvointi on laaja psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus, johon vaikuttaa organisatoriset ja sosiaaliset tekijät sekä henkilö itse. Työhyvinvointi on tärkeää yksilön itsensä vuoksi, mutta myös organisaation näkökulmasta. Hyvinvoiva työntekijä suoriutuu työstään ja sitä kautta auttaa organisaatiota saavuttamaan asettamansa tavoitteet.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona keskisuurelle maahantuonti- ja tukkumyyntiorganisaatiolle. Tämän opinnäytetyön alkuperäisenä tavoitteena oli luoda henkilöstöstrategia, joka auttaisi esihenkilöitä johtamaan henkilöstöä järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Tutkimuksessa oli tarkoituksena keskittyä erityisesti työhyvinvointiin ja suorituksen johtamiseen. Työn edetessä kävi kuitenkin ilmi, että tutkimuksen tulokset painottuivat lähes kokonaan työhyvinvointiin, joten tutkimuksen tavoitetta tarkennettiin ja samalla myös työn otsikko tarkentui. Työn tarkennettuna tavoitteena oli luoda työhyvinvointistrategia, joka auttaa johtoa kehittämään sekä pitämään yllä hyvää työhyvinvoinnin tasoa.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin strategista henkilöstöjohtamista sekä työhyvinvoinnin ja suorituksen johtamisen kokonaisuuksia useista eri näkökulmista mukaan lukien itseohjautuvuuden näkökulma. Lopuksi tarkasteltiin myös henkilöstöstrategiaa, työhyvinvointistrategiaa sekä strategian luomista. Tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluja suoritettiin sekä esihenkilöille että työntekijöille kesä-elokuussa 2024. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös vuosina 2020–2023 suoritettujen Työvire-kyselyiden tuloksia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että työilmapiiriin sekä johtamiseen liittyvät tekijät vaikuttivat eniten henkilöstön työhyvinvointiin. Lopputuloksena syntyi työhyvinvointistrategia, jolla oli kaksi painopistettä: johtamisella parempaa hyvinvointia ja yhdessä olemme enemmän. Molemmille painopisteille muodostui kolme tavoitetta eli strategiassa on yhteensä kuusi tavoitetta. Tavoitteet ovat säännöllisen palautteen antaminen, konfliktitilanteiden ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja jälkipuinti, laadukas ja oikeudenmukainen lähijohtajatyö sekä toimiva työyhteisö, hyvä työilmapiiri ja avoin kommunikaatio koko organisaatiossa. Strategian toteuttaminen jää organisaation vastuulle ja on siksi rajattu opinnäytetyöstä pois.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona keskisuurelle maahantuonti- ja tukkumyyntiorganisaatiolle. Tämän opinnäytetyön alkuperäisenä tavoitteena oli luoda henkilöstöstrategia, joka auttaisi esihenkilöitä johtamaan henkilöstöä järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Tutkimuksessa oli tarkoituksena keskittyä erityisesti työhyvinvointiin ja suorituksen johtamiseen. Työn edetessä kävi kuitenkin ilmi, että tutkimuksen tulokset painottuivat lähes kokonaan työhyvinvointiin, joten tutkimuksen tavoitetta tarkennettiin ja samalla myös työn otsikko tarkentui. Työn tarkennettuna tavoitteena oli luoda työhyvinvointistrategia, joka auttaa johtoa kehittämään sekä pitämään yllä hyvää työhyvinvoinnin tasoa.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin strategista henkilöstöjohtamista sekä työhyvinvoinnin ja suorituksen johtamisen kokonaisuuksia useista eri näkökulmista mukaan lukien itseohjautuvuuden näkökulma. Lopuksi tarkasteltiin myös henkilöstöstrategiaa, työhyvinvointistrategiaa sekä strategian luomista. Tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluja suoritettiin sekä esihenkilöille että työntekijöille kesä-elokuussa 2024. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös vuosina 2020–2023 suoritettujen Työvire-kyselyiden tuloksia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että työilmapiiriin sekä johtamiseen liittyvät tekijät vaikuttivat eniten henkilöstön työhyvinvointiin. Lopputuloksena syntyi työhyvinvointistrategia, jolla oli kaksi painopistettä: johtamisella parempaa hyvinvointia ja yhdessä olemme enemmän. Molemmille painopisteille muodostui kolme tavoitetta eli strategiassa on yhteensä kuusi tavoitetta. Tavoitteet ovat säännöllisen palautteen antaminen, konfliktitilanteiden ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja jälkipuinti, laadukas ja oikeudenmukainen lähijohtajatyö sekä toimiva työyhteisö, hyvä työilmapiiri ja avoin kommunikaatio koko organisaatiossa. Strategian toteuttaminen jää organisaation vastuulle ja on siksi rajattu opinnäytetyöstä pois.