”Päihdehuollossa tulisi nähdä myös kehitysvammaisuus” : kyselytutkimus kehitysvamma-alan ammattilaisille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kehitysvammaisten ihmisten tarpeita haitallisen päihteiden käytön hoidossa heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ilmiöstä uutta ja ajankohtaista tietoa ja sen myötä edesauttaa kehittämään kehitysvammaisille ihmisille soveltuvia hoitomuotoja vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan – tavoitteena oli siis tuoda kehittämistyöhön uutta konkreettista tietoa, jolla voidaan saada aikaan positiivista kehitystä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kehitysvammaisten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Tarkoituksena oli saada tietoa, joka antaa vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä tarpeita kehitysvammaisella ihmisellä on haitallisen päihteiden käytön hoidossa? Mitä kehitysvamma-alan työntekijät kertovat palvelujen vastaavuudesta kehitysvammaisten tarpeisiin haitallisen päihteiden käytön hoidossa? Opinnäytetyön tilaajana toimi Kehitysvammaliitto. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen ja menetelmäsuuntaukseltaan laadullinen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi aiemmat tutkimukset sekä muu ilmiöön liittyvä tietokirjallisuus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kehitysvamma-alan ammattilaisilta, ja vastauksia siihen tuli yhteensä kuusi. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla, minkä tuloksena syntyi kaksi eri aineistotiedostoa, jotka kuvasivat kahta eri tutkimuskysymystä. Teema-analyysin lopputuloksena ensimmäiseen aineistotiedostoon syntyi kaksi pääteemaa, joita olivat palvelukäytäntöihin kohdistuvat tarpeet ja ohjauksen ja tuen tarpeet. Palvelukäytäntöihin kohdistuvat tarpeet -pääteeman alle muodostui kaksi alateemaa, joita olivat selkokielisyys ja toimintamallit. Toiseen aineistotiedostoon syntyi kaksi pääteemaa, joita olivat ammattihenkilöstön osaamisessa ilmenevät puutteet ja palveluiden soveltuvuustekijät. Suurin osa vastaajista oli kohdannut työssään haitallisesti päihteitä käyttävän kehitysvammaisen ihmisen, ja tulokset osoittivat erilaisia tarpeita, joita heillä on haitallisen päihteiden käytön hoidossa. Eniten esiin nousseita teemoja olivat palvelukäytäntöihin kohdistuvat tarpeet ja ohjauksen ja tuen tarpeet. Tulosten perusteella kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat selkokielisyyttä, parempia toimintamalleja, osaavaa ammattihenkilöstöä, tukea ja ohjausta ja heidän erityispiirteidensä ymmärtämistä. Tuloksissa oli samankaltaisuuksia aiempien tutkimusten kanssa, ja johtopäätöksissä tultiin siihen päätelmään, että palveluiden käytänteisiin tarvitaan lisää sovellettavuutta sekä ymmärrystä ja tietoa kehitysvammaisuudesta. Lisäksi voitiin todeta, että ammattihenkilöstön osaamisella on suuri merkitys hoidon toteutumiseen. Tulosten perusteella voidaan myös kyseenalaistaa nykyisen palvelujärjestelmän vastaavuutta kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin. Tutkimus oli merkityksellinen, sillä se nosti esiin kehitysvammaisten ihmisten tarpeita haitallisen päihteiden käytön hoidossa ja antoi uutta ajankohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujen kehittämiseen. Aihetta tulisi tutkia lisää niin päihdehuollon kuin kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta ja ottaa tutkimus- ja kehittämistyöhön mukaan toimijoita valtakunnallisesti.

The purpose of this thesis was to assess the needs of individuals with intellectual disabilities in the treatment of harmful substance use from the perspective of the professional staff working with them. The aim was to provide up-to-date information on this phenomenon, emphasize these needs, and thus contribute to the development of treatment methods and services that more effectively address them – the aim was to bring new knowledge into the development work, which can lead to positive progress. The target group was professionals working with individuals with intellectual disabilities, and the intention was to answer these following research questions: What needs do individuals with intellectual disabilities have in the treatment of harmful substance use? What do professionals in the field of intellectual disability say about the adequacy of services in meeting the needs of individuals with intellectual disabilities in the treatment of harmful substance use? This thesis was commissioned by the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities. This thesis was research-focused and uses qualitative methodology. The theoretical framework consists of previous research and other factual literature. The research data were collected through an online survey, and a total of six responses were received. The collected research data were analyzed with data-driven thematizing, resulting in two separate data files that addressed the two different research questions. As the result of the analysis, two main themes emerged in the first data file: service practices and guidance and support. Under service practices, two sub-themes were formed: plain language and operational models. In the second data file, two main themes were identified: deficiencies in the expertise of professional staff and factors affecting the suitability of services. The outcome of this thesis showed that the majority of the participants have encountered a person with intellectual disabilities that uses substances harmfully. Moreover, it showed several needs that people with intellectual disability have. Based on the results, people with intellectual disabilities need plain language, better operating models, skilled professional staff, support and guidance, and an understanding of their disabilities. The results indicated similarities with previous studies and raised a question about whether the current service system adequately meets the needs of these people. The conclusions suggested that service practices require more adaptability, understanding and knowledge of intellectual disabilities and how they affect a person. It was noted that the expertise of professional staff plays a significant role in the implementation of care. The research provided up-to-date information that can be used to develop the services. The topic should be further studied from both the perspective of substance abuse services and that of people with intellectual disabilities, and it should be researched and developed nationally.