Tekoälytyökalut UX/UI suunnittelun tukena
Derzsényi, Ágnes (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129194
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kerätä käyttökelpoista tietoa tekoälypohjaisista työkaluista ja menetelmistä, jotka voivat tehokkaasti tukea käyttökokemuksen (UX) ja käyttöliittymäsuunnittelun (UI) alaa.
Käyttökokemuksen suunnittelu on monimutkainen ala, lukuisilla seurattavilla prosesseilla, jotta sopiva ratkaisu voidaan luoda tuleville käyttäjille. Tutkimusaiheen rajaamiseksi ja käsiteltävyyden saavuttamiseksi tässä tutkimuksessa keskitytään käyttäjätutkimuksessa käytettäviin tekoälypohjaisiin työkaluihin ja menetelmiin.
Käyttäjätutkimus on yksi ensimmäisistä olennaisista vaiheista käyttäjäkokemuksen suunnittelussa, joka välillä voi edellyttää valtavien tietomäärien käsittelyä ja analysointia kohderyhmien toiveiden ja tarpeiden selvittämiseksi. Nämä ominaisuudet tekevät käyttäjätutkimuksesta sopivan aiheen tälle tutkimukselle.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä tekoälypohjaisten työkalujen käyttö lisääntyy digitaalisessa maailmassa eksponentiaalisesti vuosi vuodelta. Laajemmasta näkökulmasta tämä kasvu on osa digitaalista innovaatioprosessia, jossa elämme tällä hetkellä. Toisaalta jokainen innovaatioprosessi paljastaa uusia ja kartoittamattomia alueita, jotka on otettava huomioon uuden teknologian käyttöprotokollassa. Tekoälyn osalta eettisiä kysymyksiä ja haasteita on jo noussut esiin, ja riskitekijät on ymmärrettävä ja otettava huomioon kehitysprosessissa.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen kirjallisuuskatsaus. Empiirinen sisältö saadaan integroivasta kirjallisuuskatsauksesta, joka keskittyy vastausten löytämiseen tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsauksessa tekijä käyttää Haaga-Helian digitaalisen kirjaston kirjallisuutta, O’Reilly-opintoalusta sekä tieteellisiä tietokantoja, aikakauslehtiä ja aiheeseen liittyviä artikkeleita.
Näiden tutkimustulosten perusteella lukijan pitäisi saada parempi käsitys AI-työkalujen käytöstä, joita voidaan hyödyntää käyttäjätutkimuksessa käytännön menetelmiin ja eettisiin ohjeisiin keskittyen. Tulokset on tarkoitettu palvelumuotoilun ammattilaisille, UX/UI-suunnittelijoille, kouluttajille sekä aiheesta kiinnostuneille.
Analyyttisten ja ennustavien tekoälytyökalujen tutkimuksen ja testauksen perusteella ne ovat osoittaneet potentiaalin tukea ja nopeuttaa käyttöliittymän suunnitteluprosessia ja käyttökokemuksen suunnittelukäytäntöjä. Opinnäytetyössä todettiin, että jokainen työkalu oli jollain tavalla rajoitettu omalla erikoistumisalueellaan, esimerkiksi UX Pilot oli rajoitettu räätälöityjen suunnittelukäytäntöjen osalta. Johtopäätöksenä todettiin, että tukea vaativaan suunnittelutehtävään on löydettävä oikea tekoälytyökalu. Johtopäätös tukee myös tekijän havaintoja tulevista UX/UI-käytännöistä. Kun tekoälytyökalujen käyttö on standardisoitu suunnitteluprosessissa, valmisteluvaiheeseen on sisällyttävä tutkimusta oikean tekoälytyökalun tai -tekniikan löytämiseksi.
Käyttökokemuksen suunnittelu on monimutkainen ala, lukuisilla seurattavilla prosesseilla, jotta sopiva ratkaisu voidaan luoda tuleville käyttäjille. Tutkimusaiheen rajaamiseksi ja käsiteltävyyden saavuttamiseksi tässä tutkimuksessa keskitytään käyttäjätutkimuksessa käytettäviin tekoälypohjaisiin työkaluihin ja menetelmiin.
Käyttäjätutkimus on yksi ensimmäisistä olennaisista vaiheista käyttäjäkokemuksen suunnittelussa, joka välillä voi edellyttää valtavien tietomäärien käsittelyä ja analysointia kohderyhmien toiveiden ja tarpeiden selvittämiseksi. Nämä ominaisuudet tekevät käyttäjätutkimuksesta sopivan aiheen tälle tutkimukselle.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä tekoälypohjaisten työkalujen käyttö lisääntyy digitaalisessa maailmassa eksponentiaalisesti vuosi vuodelta. Laajemmasta näkökulmasta tämä kasvu on osa digitaalista innovaatioprosessia, jossa elämme tällä hetkellä. Toisaalta jokainen innovaatioprosessi paljastaa uusia ja kartoittamattomia alueita, jotka on otettava huomioon uuden teknologian käyttöprotokollassa. Tekoälyn osalta eettisiä kysymyksiä ja haasteita on jo noussut esiin, ja riskitekijät on ymmärrettävä ja otettava huomioon kehitysprosessissa.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen kirjallisuuskatsaus. Empiirinen sisältö saadaan integroivasta kirjallisuuskatsauksesta, joka keskittyy vastausten löytämiseen tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsauksessa tekijä käyttää Haaga-Helian digitaalisen kirjaston kirjallisuutta, O’Reilly-opintoalusta sekä tieteellisiä tietokantoja, aikakauslehtiä ja aiheeseen liittyviä artikkeleita.
Näiden tutkimustulosten perusteella lukijan pitäisi saada parempi käsitys AI-työkalujen käytöstä, joita voidaan hyödyntää käyttäjätutkimuksessa käytännön menetelmiin ja eettisiin ohjeisiin keskittyen. Tulokset on tarkoitettu palvelumuotoilun ammattilaisille, UX/UI-suunnittelijoille, kouluttajille sekä aiheesta kiinnostuneille.
Analyyttisten ja ennustavien tekoälytyökalujen tutkimuksen ja testauksen perusteella ne ovat osoittaneet potentiaalin tukea ja nopeuttaa käyttöliittymän suunnitteluprosessia ja käyttökokemuksen suunnittelukäytäntöjä. Opinnäytetyössä todettiin, että jokainen työkalu oli jollain tavalla rajoitettu omalla erikoistumisalueellaan, esimerkiksi UX Pilot oli rajoitettu räätälöityjen suunnittelukäytäntöjen osalta. Johtopäätöksenä todettiin, että tukea vaativaan suunnittelutehtävään on löydettävä oikea tekoälytyökalu. Johtopäätös tukee myös tekijän havaintoja tulevista UX/UI-käytännöistä. Kun tekoälytyökalujen käyttö on standardisoitu suunnitteluprosessissa, valmisteluvaiheeseen on sisällyttävä tutkimusta oikean tekoälytyökalun tai -tekniikan löytämiseksi.