Operatiivisten sisäisten sijaisten kokemuksia työhön perehdytyksestä Soitessa

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten operatiivisten yksiköiden sisäisten sijaisten kokemuksia työhön perehdytyksestä. Tavoitteena oli saada tietoa perehdytyksestä ja kehitystarpeista sisäisten sijaisten näkökulmasta, mitä esihenkilöt voivat hyödyntää kehittäessään perehdytystä.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistoa kerättiin avoimella kysymyslomakkeella Webropol-ohjelmaa käyttäen. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2024. Kyselystä saatiin kymmenen vastausta. Vastaajat olivat operatiivisilla osastoilla lähi- ja sairaanhoitajina toimivia sisäisiä sijaisia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan uuden työntekijän vastaanotto on ollut hyvää ja vuorovaikutus esimiesten kanssa helppoa. Alkuperehdytyksen kokemukset olivat vaihtelevia. Alkuperehdytystä pidettiin puutteellisena, mutta osa vastaajista oli alkuperehdytykseen myös tyytyväisiä ja kirjallisia ohjeistuksia pidettiin hyvinä. Perehdytyksen aikataulua ja perehdytyspäivien pituutta pidettiin enimmäkseen liian lyhyinä, mutta perehdytyspäiviä koettiin saatavan helposti lisää pyydettäessä. Vastaajat kokivat, että perehdytyslinjoissa ja tehtävänjaoissa on ollut epäselvyyksiä, mikä on vaikeuttanut oppimista. Useamman vastaajan mielestä perehdyttäjän rooli yksiköissä on ollut puutteellinen. Tuloksissa nousi esille tarve kehittää perehdytystä kokonaisvaltaisesti. Kehityskohteissa nousi esille perehdytyksen laajuuden ja sisällön kehittämistä. Alkuperehdytykseen ja perehdyttäjän rooliin toivottiin panostusta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että operatiivisten sisäisten sijaisten perehdytyskokemukset olivat vaihtelevia. Perehdytyksissä oli eroavaisuuksia riippuen perehdyttäjästä, yksiköstä ja perehdytyksen pituudesta. Perehdytyksen laajuuden ja yhtenäisten perehdytyslinjojen kehittäminen on tulosten perusteella toivottua. Jatkotutkimuksena parin vuoden sisään perehdytettyjen sisäisten sijaisten perehdytyskokemusten tutkiminen voisi tuoda lisäarvoa tutkimuksemme rinnalle. Näin resurssikeskus saisi aiheesta laajemman käsityksen.

The purpose of our thesis was to examine the experiences of the internal deputies of the operational units of the Central Ostrobothnia Welfare Area Soite on induction to work. The aim was to obtain information on induction and development needs from the perspective of internal substitutes, which the foreperson can use when developing the induction.

The thesis was carried out as qualitative research. Data was collected using an open question form by using the Webropol program. The survey was conducted in April 2024. Ten responses were received from the survey. Respondents were internal deputies in the operational departments, acting as nurses. The material was analyzed using inductive content analysis.

According to the results of the thesis, the reception of new employee has been good and interaction with supervisors has been easy. The experiences of the initial induction were varied. Initial induction was considered inadequate, but some of the respondents were also satisfied with the initial induction and written instructions were considered good. The orientation schedule and length of the orientation days were mostly considered to be too short, but it was felt that more orientation days could be easily obtained on request. Respondents felt that there has been ambiguity in the orientation guidelines and assignments, which has made learning more difficult. In the opinion of several respondents, the role of the induction instructor in the units has been deficient. The results highlighted the need to develop induction comprehensively. Investment in the initial orientation and the role of the trainer was requested.

In conclusion, the induction experiences of the operational internal substitutes were varied. There were differences in orientation depending on the induction instructor, the unit and the length of the induction. Based on the results, it would be desirable to develop the scope of induction and uniform orientation guidelines. As a follow-up study, the study of internal substitute induction experiences introduced within a couple of years could add value alongside our research. This would give the Resource Centre a broader understanding of the subject.