Tekoälyn hyödyntäminen verkkosivujen visuaalisten elementtien rakentamisessa
Miettinen, Jaakko (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429609
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tekoälyn toimintoja ja hyödyntämistä verkkosivujen visuaalisten elementtien rakentamisessa. Työn keskeisimpinä tavoitteina on selvittää tekoälyn kykyjä intuitiota vaativien verkkosivujen luomisessa. Samalla työn keskiössä on perehtyä tekoälyn kykyyn ymmärtää käyttäjän tarpeita ja analysoida yhteistyötä käyttäjän ja tekoälyn välillä erilaisten tutkimusmenetelmien avulla. Tarkoituksena on keskittyä tutkimaan olemassa olevien tekoälyjen antamien vastausten luonnetta ja toimivuutta erilaisten syötteiden avulla sekä luoda mahdollisimman todenmukainen kuva tekoälyn käytöstä.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä ChatGPT- ja GitHub Copilot -keskustelubotteja portfoliosivujen visuaaliseen rakentamiseen sekä tekemällä kirjallisuuskatsausta olemassa olevista tieteellisistä julkaisuista tekoälyn kyvyistä verkkosivukoodauksessa. Tutkimuksessa käytettyjä ohjelmointikieliä ovat TypeScript, JavaScript, HTML ja CSS.
Tietoperustan oleellisimpina asioina käsitellään lyhyesti onnistuneen käyttöliittymän ja käyttökokemuksen piirteitä, taustatietoa keskusteluboteista ja tutkittavista generatiivista tekoälyistä (ChatGPT ja GitHub Copilot) sekä tutkimuksen kohteena olevaa teknologiakokonaisuutta, joka muodostuu React-kirjastosta sekä CSS-kielestä.
Tutkimuksessa tekoälyn kykeneväisyyttä koodin tuottamiseen testattiin luomalla tyhjiä elementtejä ja määrittämällä niille tyylit sekä interaktiivisuus tekoälyn avustamana. Tekoälyjen antamat vastaukset kirjattiin tulostaulukkoon, ja vastausten toimivuutta arvioitiin arvosanoilla 1–5 hyödyllisyyden, virheettömyyden ja ymmärrettävyyden perusteella. Tekoälyn kyvykkyyttä testattiin myös syöttämällä sille visuaalisia näkymiä ja analysoimalla sen tuottamia vastauksia.
Tutkimuksessa selvisi, että tekoäly pystyy toimimaan työkaluna monenlaisissa tehtävissä. Tekoäly pystyy ohjaamaan käyttäjää oikeaan suuntaan ja tarjoamaan kattavia vastauksia erityisesti rutiininomaisissa ja automatisoitavissa tehtävissä. Sen käyttöön ja toiminnallisuuteen liittyy kuitenkin erilaisia ongelmia, kuten hallusinointia ja kontekstisidonnaisten tehtävien suorittamista puutteellisesti. Yhteistyö ihmisen kanssa oli tekoälylle oleellinen osa sen hyödyllisyyden toteutumista. Tekoälyn kykyyn mukautua käyttäjän tarpeisiin vaikutti erityisesti syötemuotoilu, eli se miten ohjeet annetaan tekoälylle.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä ChatGPT- ja GitHub Copilot -keskustelubotteja portfoliosivujen visuaaliseen rakentamiseen sekä tekemällä kirjallisuuskatsausta olemassa olevista tieteellisistä julkaisuista tekoälyn kyvyistä verkkosivukoodauksessa. Tutkimuksessa käytettyjä ohjelmointikieliä ovat TypeScript, JavaScript, HTML ja CSS.
Tietoperustan oleellisimpina asioina käsitellään lyhyesti onnistuneen käyttöliittymän ja käyttökokemuksen piirteitä, taustatietoa keskusteluboteista ja tutkittavista generatiivista tekoälyistä (ChatGPT ja GitHub Copilot) sekä tutkimuksen kohteena olevaa teknologiakokonaisuutta, joka muodostuu React-kirjastosta sekä CSS-kielestä.
Tutkimuksessa tekoälyn kykeneväisyyttä koodin tuottamiseen testattiin luomalla tyhjiä elementtejä ja määrittämällä niille tyylit sekä interaktiivisuus tekoälyn avustamana. Tekoälyjen antamat vastaukset kirjattiin tulostaulukkoon, ja vastausten toimivuutta arvioitiin arvosanoilla 1–5 hyödyllisyyden, virheettömyyden ja ymmärrettävyyden perusteella. Tekoälyn kyvykkyyttä testattiin myös syöttämällä sille visuaalisia näkymiä ja analysoimalla sen tuottamia vastauksia.
Tutkimuksessa selvisi, että tekoäly pystyy toimimaan työkaluna monenlaisissa tehtävissä. Tekoäly pystyy ohjaamaan käyttäjää oikeaan suuntaan ja tarjoamaan kattavia vastauksia erityisesti rutiininomaisissa ja automatisoitavissa tehtävissä. Sen käyttöön ja toiminnallisuuteen liittyy kuitenkin erilaisia ongelmia, kuten hallusinointia ja kontekstisidonnaisten tehtävien suorittamista puutteellisesti. Yhteistyö ihmisen kanssa oli tekoälylle oleellinen osa sen hyödyllisyyden toteutumista. Tekoälyn kykyyn mukautua käyttäjän tarpeisiin vaikutti erityisesti syötemuotoilu, eli se miten ohjeet annetaan tekoälylle.