Hybridityö ja työhyvinvointi
Pyysalo, Susanna (2024)
Pyysalo, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429722
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada lisätietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hybridityön onnistumiseen sekä tutkia hybridityön asettamia uusia vaatimuksia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen avulla halutaan saada lisätietoa siitä, millaisia etuja ja haasteita hybridimallilla työskentelyllä on työntekijöiden työhyvinvointiin ja kuinka hybridityöskentelyä tulisi kehittää tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä, jotta hybridityöskentely olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi samalla työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu hybridityöskentelyn onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä työhyvinvoinnista. Hybridityötä koskeva teoria käsittää hybridityötä tukevan johtamisen, viestinnän ja vuorovaikutuksen, työympäristön ja teknologian sekä työntekijän oman osaamisen ja itsensä johtamisen. Työhyvinvointia käsiteltiin yleisellä tasolla käsitteiden ja hyvinvoinnin voimavaramallin mallien avulla sekä tuomalla esille työhyvinvoinnin erityispiirteitä hybridimallilla työskennellessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhyvinvointia ja hybridityötä ajankohtaisena ilmiönä työelämässä sekä sen käytännön toteutusta teollisuuden alalla toimivassa yrityksessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa selvitettiin käytännön kokemuksia hybridityön toteuttamisesta sekä hybridityön vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tulosten perusteella luotiin kehitysehdotuksia hybridityön kehittämiseen tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esille se, että hybridityö on lisännyt työntekijöiden hyvinvointia lisäämällä joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, vähentänyt työmatkoihin kuluvaa aikaa, pienentänyt stressiä ja tarjonnut mahdollisuuden parempaan työhön keskittymiseen sekä jatkuvien työnkeskeytysten vähenemisen avokonttorin rauhattomuuteen verrattuna. Kehittämiskohteena tutkimuksen case-yrityksessä nähdään hybridityön tasa-arvon ja joustavuuden lisääminen, etätyöohjeiden päivittäminen sekä paremmin hybridityötä tukevan yrityskulttuurin luominen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu hybridityöskentelyn onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä työhyvinvoinnista. Hybridityötä koskeva teoria käsittää hybridityötä tukevan johtamisen, viestinnän ja vuorovaikutuksen, työympäristön ja teknologian sekä työntekijän oman osaamisen ja itsensä johtamisen. Työhyvinvointia käsiteltiin yleisellä tasolla käsitteiden ja hyvinvoinnin voimavaramallin mallien avulla sekä tuomalla esille työhyvinvoinnin erityispiirteitä hybridimallilla työskennellessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhyvinvointia ja hybridityötä ajankohtaisena ilmiönä työelämässä sekä sen käytännön toteutusta teollisuuden alalla toimivassa yrityksessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa selvitettiin käytännön kokemuksia hybridityön toteuttamisesta sekä hybridityön vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tulosten perusteella luotiin kehitysehdotuksia hybridityön kehittämiseen tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esille se, että hybridityö on lisännyt työntekijöiden hyvinvointia lisäämällä joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, vähentänyt työmatkoihin kuluvaa aikaa, pienentänyt stressiä ja tarjonnut mahdollisuuden parempaan työhön keskittymiseen sekä jatkuvien työnkeskeytysten vähenemisen avokonttorin rauhattomuuteen verrattuna. Kehittämiskohteena tutkimuksen case-yrityksessä nähdään hybridityön tasa-arvon ja joustavuuden lisääminen, etätyöohjeiden päivittäminen sekä paremmin hybridityötä tukevan yrityskulttuurin luominen.
