Rakennusten käyttöaste kestävän kehityksen osatekijänä - Rakennusten käyttöasteeseen vaikuttamisen keinot

Abstract

Suomen matkalla kohti vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta rakennuksiin ja koko rakennusalaan kohdistuu suuria muutospaineita. Ne tuottavat lähes kolmasosan maamme kasvihuonepäästöistä ja kuluttavat jopa 40 % käytetystä energiasta. Yhdeksi hiilidioksidipäästöihin vaikuttamisen keinoksi on todettu olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen uudisrakentamisen sijaan. Mikä tahansa vanhan rakennuskannan säilyttäminen ei kuitenkaan estä turhia hiilidioksidipäästöjä, vaan rakennuskannan tulisi olla käyttötarkoitustaan palvelevaa ja tehokkaasti käytössä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää olemassa olevien rakennusten tehokasta käyttöä käyttöasteen näkökulmasta. Käyttöasteeseen vaikuttavista tekijöistä työhön rajattiin tutkittavaksi rakennusten muuntojoustavuus, yhteis- ja vuorokäyttöisyys, saavutettavuus sekä toimintamallit. Työn tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus. Tutkimuskohteiksi valikoitui Siilinjärvellä sijaitsevat Vuorelan alakoulu ja päiväkotirakennus, sillä näissä toimii päätoimijoiden lisäksi useita muitakin toimijoita. Rakennukset olivat myös melko uusia, joten voitiin olettaa, että suunnittelussa ja toteutuksessa olisi otettu huomioon yleisesti tunnistettuja rakennusten käyttöä tehostavia osatekijöitä.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta käyttöastetta voidaan pitää melko hyvänä rakennusten tehokkaan käytön mittarina. Tällä hetkellä eri rakennustyyppien ja toimintamuotojen käyttöasteen laskentatavat eroavat kuitenkin toisistaan. Todellisen käyttöasteen saamiseksi laskenta tulisi tehdä tilakohtaisesti ja siinä olisi huomioitava pääkäyttöajan sijasta vuorokauden kaikki tunnit. Käyttöasteen hyödyntämisen haasteena voidaan pitää myös sen mittaamisen puutetta. Vaikka mittaamista tehdäänkin monessa kunnassa, sitä ei tehdä kaikkialla ja kaikissa rakennustyypeissä.

Työssä tutkituista käyttöasteen vaikuttamisen keinoista kaikissa voitiin nähdä potentiaalia rakennusten tehostetumpaan käyttöön. Osa muuntojoustavuuden hyödyistä voidaan kuitenkin arvioida vasta kun toiminta edellyttää muutosta rakennukseen. Erityisesti saavutettavuus ja toimintamallit voitiin nähdä merkityksellisinä tekijöinä, joihin ei ole tällä hetkellä kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Asiasanat: käyttöaste, muuntojoustavuus, yhteis- ja vuorokäyttöisyys, saavutettavuus, toimintamallit