Sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä johtajuuden, työyhteisön ja työn vetovoimatekijöistä

Abstract

Terveydenhuoltoalalla vallitsee maailmanlaajuisesti kasvava pula hoitohenkilökunnasta. Suomessa väestön ikääntyminen lisää lähitulevaisuudessa hoitohenkilökunnan tarvetta entisestään, samalla kun pula osaajista vaivaa myös muita aloja. On tärkeää pohtia millä keinoilla ja millaisella johtamisella on mahdollista lisätä tulevien työntekijöiden kokemaa työn ja työyhteisöjen vetovoimaa.

Opinnäytetyössä kerättiin sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä työyhteisöjen ja työn sekä johtamisen vetovoimatekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa esihenkilöille ja työnantajille tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat johtajuuden, työyhteisön ja työn vetovoimaisuuteen sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksissä ja esittää konkreettisia keinoja työyhteisön ja työn vetovoiman parantamiseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä kolmeatoista sairaanhoitajaopiskelijaa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.

Tulosten mukaan työyhteisön ja työn vetovoimaa lisäävät hyvinvoiva työyhteisö, merkityksellinen työ, työpaikan työkulttuuri, työn mielekkyys ja johtamistavat. Työyhteisön ja työn vetovoimaa vähentävät puuttuva mielekkyys työssä, pahoinvoiva työyhteisö, huonoksi koetut työskentelyolosuhteet, epäinhimilliset olosuhteet, epäeettinen johtaminen ja tuhoava johtaminen. Vetovoimatekijäksi koetaan oikeudenmukainen, ihmisläheinen johtaminen.

Tutkimustuloksiin perustuen työhyvinvointiin tulee panostaa, jotta työyhteisöt ovat hyvinvoivia ja sitä kautta vetovoimaisia. Lisäksi työpaikoilla tulee vahvistaa hyvää ilmapiiriä, moniammatillista yhteistyötä sekä esihenkilön roolia osana työyhteisöä. Hoitotyö itsessään koetaan merkitykselliseksi, ihmisläheiseksi työksi, mutta työolosuhteet heikentävät työn vetovoimaisuutta. Esihenkilöitä tulee olla tulevaisuudessa riittävästi, jotta oikeudenmukainen ja ihmisläheinen johtaminen on mahdollista toteutua. Esihenkilöiden johtamisen koulutukseen sekä rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

The purpose of the thesis was to gather information on what the nursing students think are the attractiveness factors in nursing work and leadership. The aim of the thesis was to provide the supervisors and employers information about the factors that affect the attractiveness of leadership, work community and work in the views of nursing students, and to present concrete ways to improve the attractiveness. The thesis was qualitative in nature and the data were collected through interviews (7) by using semi-structured theme specific interview. The data were analyzed through a method data-based content analysis.

According to the results, the attractiveness of the work community and work were increased by healthy work community, significance of work, organizational culture at the workplace, meaningfulness of work and management methods. The attractiveness of the work community and work were reduced by lack of meaningfulness at work, unwell work community, inhumane circumstances at work, unethical and destructive leadership. The results show that fair, people-oriented leadership was seen as an attraction factor.

Based on the results, it can be concluded that, according to the nursing students, the attractiveness of work basically consists of working with healthy colleagues, allowing good patient care, and fair and humane leadership.