Ohjaajien tunnistamat myötätuntouupumukselta suojaavat tekijät lastensuojelun kontekstissa
Paananen, Sari (2024)
Paananen, Sari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112329567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112329567
Tiivistelmä
Lastensuojelun ohjaajien työ on vaativaa ja emotionaalisesti kuormittavaa. Työssä altistutaan toistuvasti asiakkaan traumaattisille kokemuksille, hädälle ja muille psyykkisille stressitekijöille. Emotionaalisen kuorman ollessa liian voimakasta tai sen kestäessä pitkään, voi työntekijä sairastua myötätuntouupumukseen. Myötätuntouupumuksen on todettu vaikuttavan moniin työn ja henkilökohtaisen elämän osa-alueisiin, kuten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, kohtaamiseen potilaan kanssa, omaan tapaan katsoa maailmaa ja suhtautua elämään yleensä.
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ohjaajien tunnistamia myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä lastensuojelun kontekstissa. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää menetelmiä myötätuntouupumuksen riskien vähentämiseksi. Tutkimukseen haastateltiin 15 lastensuojelussa työskentelevää ohjaajaa kahdesta eri yksiköstä. Haastattelut suoritettiin täsmäryhmähaastatteluina ja yksilöhaastatteluina kesän 2024 aikana.
Tutkimuksen mukaan ammatillinen osaaminen, itsetuntemus ja reflektiokyky, emotionaalinen kestävyys, omien rajojen asettaminen, oman vireystilan vakauttamisen keinot, monipuolinen sosiaalinen tuki, vähäinen psyykkinen kokonaiskuormitus, palautuminen työstä, sekä organisaatioihin liittyvät tekijät auttoivat suojautumaan myötätuntouupumukselta. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää ennaltaehkäiseviä menetelmiä myötätuntouupumukselta suojautumiseen lastensuojelutyössä.
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ohjaajien tunnistamia myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä lastensuojelun kontekstissa. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää menetelmiä myötätuntouupumuksen riskien vähentämiseksi. Tutkimukseen haastateltiin 15 lastensuojelussa työskentelevää ohjaajaa kahdesta eri yksiköstä. Haastattelut suoritettiin täsmäryhmähaastatteluina ja yksilöhaastatteluina kesän 2024 aikana.
Tutkimuksen mukaan ammatillinen osaaminen, itsetuntemus ja reflektiokyky, emotionaalinen kestävyys, omien rajojen asettaminen, oman vireystilan vakauttamisen keinot, monipuolinen sosiaalinen tuki, vähäinen psyykkinen kokonaiskuormitus, palautuminen työstä, sekä organisaatioihin liittyvät tekijät auttoivat suojautumaan myötätuntouupumukselta. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää ennaltaehkäiseviä menetelmiä myötätuntouupumukselta suojautumiseen lastensuojelutyössä.
