Aivoterveyden edistäminen perehdytyksessä hyvinvointialueella

Abstract

Aivotyön osuus työelämässä on nykyään merkittävä. Aivoterveys on ihmisen toimintakykyisyyden ja hyvinvoinnin kivijalka, sekä tärkein pääoma, jonka vaaliminen on edellytys arjessa jaksamiselle. Aivoterveyttä tulee edistää työpaikoilla jo perehdytyksestä lähtien.

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten perehdytyksessä huomioidaan aivoterveyden edistäminen hyvinvointialueella. Tavoitteena oli kehittää työntekijälähtöistä perehdytystä aivoterveyden edistämisen näkökulmasta ja sitä kautta edistää työntekijöiden työssäjaksamista. Opinnäytetyössä selvitettiin aivoterveyttä edistäviä ja heikentävä tekijöitä perehdytyksessä.

Opinnäytetyön tutkimusmetodina käytettiin monimenetelmätutkimusta, jossa yhdistettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa käytettiin valmista tutkimusaineistoa, joka oli kerätty lomakekyselynä hyvinvointialueen toimesta. Kyselyn laadullinen osuus analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja määrällinen osuus IBM SPSS tilasto-ohjelman avulla, jossa muuttujien välisiä riippuvuuksia tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja Khi’n neliötestin avulla.

Tutkimustulosten perusteella affektiivisen ja kognitiivisen ergonomian näkökulmista oleellista on kiinnittää huomiota perehdytyksen suunnitelmallisuuteen, henkilökohtaisen perehdytysmateriaalin käyttöön, nimetyn perehdyttäjän käyttöön sekä esihenkilön aktiiviseen rooliin.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueen perehdyttämisen kehittämisessä. Jatkotutkimusaiheina olisi mielenkiintoista selvittää aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä perehdytyksessä eri ammattiryhmittäin tai yksiköittäin, jolloin tulosten avulla olisi mahdollista suunnata perehdytystä kehittäviä toimenpiteitä sinne, missä niitä ensisijaisesti tarvitaan. Koska yhteisen ajan merkitys perehdyttäjän ja perehtyjän välillä korostui vastauksissa, jatkossa voisi selvittää, mikä koetaan riittäväksi määräksi yhteistä aikaa.

The purpose was to explore how the promotion of brain health in the wellbeing cervices county is taken into account in the orientation by studying the factors that promote and debilitate brain health. A mixed method approach was used to analyze the data. The thesis used both quantitative and qualitative research methods.

The data were collected by conducting a survey which included closed questions and one open question. The quantitative part of the study was analyzed by using IBM SPSS software in which dependencies between variables were examined using cross-tabulation. Content analysis was used to analyze employees’ qualitative open text descriptions in the same survey.

From the perspective of the brain ergonomics the results point out that it is essential to pay attention to the systematic nature of orientation, the use of personal orientation material, the use of a designated inductor and the active role of the supervisor. As further research topics, it would be appropriate to investigate the factors affecting brain health in orientation by different occupational groups. Since it is important for the inductor and the trainee to spend time together, it would be useful to find out how much time is considered enough.