Luovan liikkeen mahdollisuudet lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukijana

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja selvittää, voiko luova lapsilähtöinen liike vaikuttaa siihen. Lapsi tutustuu maailmaan ensisijaisesti kehonsa kautta, ja kehon kieli onkin ihmisen ensimmäinen kommunikaatiomuoto. Kehollinen taso jää kuitenkin vähemmälle huomiolle lapsen oppiessa ilmaisemaan itseään verbaalisesti, jolloin kasvatuksessa keskitytään enemmän kognitiivisiin taitoihin sekä hienomotoriikan harjoittamiseen. Kehollinen identiteetti on kuitenkin keskeinen osa ihmisyyttä ja oppimisprosessia vaikuttaen merkittävästi tunteiden ja aistimusten ilmaisemiseen sekä kokemiseen. Luovat keholliset menetelmät tarjoavat lapsille vaihtoehtoisia tapoja tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi, mikä on tärkeää, sillä monia tunteita voi olla vaikea ilmaista sanallisesti – etenkin lapsen, joka on vasta opettelemassa kielen käyttöä.

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia 3–5-vuotiaiden lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osatekijöitä sekä luovan, lapsilähtöisen liikkeen vaikutuksia lasten hyvinvointiin varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Luovalla liikkeellä tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan lapsilähtöistä toimintaa, joka mahdollistaa lapsille vapaata liikettä ja ilmaisua. Opinnäytetyön prosessi koostui teoriapohjan kokoamisesta, toiminnallisen osuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta päiväkodissa, reflektiosta ja raportoinnista. Toiminnalliset luovan liikkeen työpajat toteutettiin pienryhmissä, ja menetelmän arviointiin käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi käytännöllinen opas, joka edistää kehollisuuden ymmärtämistä ja rohkaisee käyttämään luovaa lapsilähtöistä liikettä varhaiskasvatuksessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luovalla liikkeellä on tärkeä rooli varhaiskasvatuksessa. Lasta monipuolisesti liikuttavan, lapsilähtöisen ja mielikuvitusrikkaan liikkeen voidaan katsoa lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi. Lasten omasta kokemuspohjasta nousevat harjoitteet ja menetelmät ovat lapsille syvästi hyödyllisiä tarjoten lapsille mahdollisuuden ilmaista itseään ja tulla näkyväksi tavoilla, joita sanat eivät aina pysty kuvaamaan.

The purpose of this thesis was to collect information on children’s holistic wellbeing and explore the possibility of creative, childcentered movement to affect children’s overall wellbeing. Body language and inner bodily awareness often fade into the background as a child learns verbal communication, with educational focus shifting toward cognitive skills, hand-eye coordination, and fine motor skills even though body language is a person’s first way to communicate. Supporting non-verbal expression in children is crucial, as it offers valuable insight into their internal world that may not yet be easily verbalized.

The aim of this functional thesis was to find out the components of the comprehensive well-being of 3–5-year-old children and the effects of creative children-oriented movement on it in the environment of early childhood education. In this thesis, the term creative movement refers to child-oriented movement and activities that allow free self-expression. The purpose of the thesis was to create a practical guide that promotes the understanding of physicality and encourages the use of creative, child-centered movement in early childhood education.

The conclusions highlight the important role of creative movement in early childhood education. Children’s physical activities are often adultled, so more attention should be given to child-centered approaches. Versatile and diverse activities give the child opportunity to express themselves in ways that words cannot.