Valmennusosaamisen ja -laadun kehittämisprosessi cheerurheilussa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda jaettua asiantuntijuutta hyödyntävä matalan kynnyksen toimintatapa valmennusosaamisen ja -laadun kehittämisen tueksi. Työn toimeksiantajana toimi helsinkiläinen cheerleading seura Golden Spirit Ry. Opinnäytetyön kehittämisprosessi toteutettiin yhdessä seuran Youth level 4 joukkueen Divinesin kanssa syyskuun 2023 ja huhtikuun 2024 välisenä aikana. Cheerleading on nuori, mutta voimakkaasti kehittyvä laji Suomessa. Valmentajien koulutustaso on alhainen, minkä vuoksi siihen on tärkeä panostaa eri keinoin. Tässä prosessissa valmennuksen osaamisen ja laadun kehittämisen painopisteet valittiin huomioiden suomalaisen valmennuskulttuurin murros ja kehityskohteet sekä cheerleadingin nykytila ja seuran toiveet.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä vetoketjumallilla, mikä tarkoittaa, että käsiteltävät asiat kulkevat läpi prosessin päällekkäin. Osaamisen kehittämisen viitekehys on koostettu monesta eri teoriasta tekijöiden moniammatillinen tausta huomioiden. Viitekehyksessä painottuu laadukkaan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen elementit, oivaltavaa oppimista tukeva työtapa, psykologinen turvallisuus, innostava oppimisympäristö ja se, miten näitä prosesseja johdetaan. Valmennusosaamisen ja -laadun kehittämistä tehtiin yhdistämällä psyykkinen valmennus ja treenin rakenteelliset valinnat sekä ikätasolle sopiva fysiikkavalmennus.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva matalan kynnyksen osaamisen kehittämistä ja valmennuksen laatua tukeva toimintatapa, jota voidaan hyödyntää osana seuratoiminnan arkea. Toimintatapa kiteyttää prosessissa esille nousseita jaetun asiantuntijuuden hyviä käytänteitä. Toimintatapaa voidaan kuvata jatkuvana kehänä ja se koostuu kuudesta eri osa-alueesta: 1. Arvostava kohtaaminen ja yhteistyön rakentaminen 2. Nykytilanteen kartoitus, havainnointi ja fokuksen määrittely. 3. Uuden asian opettelu ja vanhan kertaus sekä selkeä focus. 4. Aktiivinen palaute ja näkyvän hyväksi tekeminen. 5. Opeteltavan teeman syvätoistaminen. 6. Oma ja yhteinen reflektointi sekä näkökulman laajentaminen.

Työn tuloksien perusteella prosessi on ollut onnistunut, mikä kertoo siitä, että valitut menetelmät ovat olleet tässä prosessissa toimivia ja mahdollistivat valmennuksen laadun ja osaamisen kehittämisen. Huomioitava on, että toimintatavan käyttö vaatii viitekehyksen mukaista osaamista sekä oman osaamisen rajojen tunnistamista. Jatkosuosituksena olisikin tärkeä kehittää tästä yksinkertaisempi versio palvelemaan hyväksi todettujen käytäntöjen vahvistamista seuratoiminnan osaamisen ja laadun kehittämisessä.